Valtuustokauden päätössanat

Arvoisat valtuustokollegat ja muut läsnäolijat,

tuon terveiset vihreän valtuustoryhmän puolesta. Valtuustokausi on ollut menestyksekäs monilla mittareilla mitattuna. Menestys on rakentunut valtuutettujen ja viranhaltijoiden yhteistyön varaan. Yhteistyön ovat mahdollistaneet ja sitä tukeneet hyvät käytännöt ja toimintatavat kuten valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset ja avoin ja osallistava valmistelutyö. Tästä toimintakulttuurin muuttamisesta lämmin kiitos viranhaltijoille.

Arvoisat valtuutetut,

tunnustan, etten edelleenkään muista teidän kaikkien puoluetaustaa. Ehkä se on hyvä. Olemme tällä kaudella pystyneet nousemaan puoluepolitiikan yläpuolelle ja siksi onnistuneet yhteistyössä niin hyvin.

Winston Churchill on sanonut:

”Monia valtiomuotoja on kokeiltu ja kokeillaan tässä synnin ja murheen maailmassa. Kukaan ei väitä, että demokratia olisi täydellinen tai kaikkitietävä. Itse asiassa, on sanottu, että demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu.”

Arvoisat joukostamme poistuvat demokratian ritarit!

Teillä jokaisella on ollut oma tärkeä rooli päätöksenteossa. Kiitos näkökulmienne jakamisesta, sparrauksesta, neuvoista ja tuesta. Kiitos yhteisistä hetkistä, jotka olette jakaneet vihreän valtuustoryhmän kanssa. Kiitos, että olette vuosien ajan käyttäneet arvokasta aikaanne yhteisten asioiden hoitamiseen. Hyvää kesää!

 

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Kaatuneiden muistopäivän puhe

Kaatuneiden muistopäivän puhe 21.5.2017

Elina Sillanpää, kunnanhallituksen jäsen, Laukaa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat, kaatuneiden omaiset ja muu kirkkoväki

Olemme tänään kokoontuneet tänne Laukaan kirkolle kunnioittamaan sotiemme veteraanien muistoa. Tämä päivä on omistettu vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneille, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneille sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen kuolleille, teloitetuille ja vankileireillä menehtyneille. Toukokuun kolmas sunnuntai on omistettu myös teille; läheisensä menettäneille, omaisille ja ystäville.

Kutsu puhua Teille tänään kaatuneiden muistopäivänä on minulle suuri kunnia. Samalla tunsin epävarmuutta ja vastuun painavan hartioita. Mietin, kuinka osaisin sanoittaa tämän päivän arvokkuutta ja niitä uhrauksia, jotka ovat mahdollistaneet sellaisen Suomen rakentamisen, jossa olen itse saanut elää rauhassa koko elämäni.

Minun sukupolveni ja tulevat muodostavat käsityksensä sodasta suvussa kulkevien tarinoiden, kuvien, elokuvien, tallenteiden, kirjoitettujen tekstien ja taiteen välityksellä. Tämä perintötieto kertoo nuorista miehistä, jotka asettivat isänmaan edun omansa edelle ja joista moni jäi palaamatta kotiin. Se kertoo nuorista äideistä, joita murhe ei voittanut, koska vaihtoehtoja ei ollut. Piti jaksaa kasvattaa uutta elämää ja hoitaa raskaat velvollisuudet. Nämä muistot kertovat lapsista, jotka liian varhain joutuivat ottamaan harteilleen jokapäiväisen elämän työt ja huolet ja joiden mieltä jäyti kaipaus ja ikävä. Tarinat kertovat sotaorvoista, vanhemmista, jotka joutuivat hautaamaan kalleimpansa, ja heistä, jotka murtuivat sodat mielettömyyden edessä.

Arvoisat kuulijat

Kokoontuminen yhteisen muiston ääreen on osa meidän kansallista perintöämme. Vuosipäivä, jota tänään vietämme, on osa traditioita, jolla siirrämme tärkeitä muistoja ja kokemuksia eteenpäin sukupolvien ketjussa. Näiden perinteiden avulla siirrämme tuleville sukupolville isänmaanrakkautemme ja ymmärryksen rauhan ja sovinnon tärkeydestä.

Rauhan säilyttäminen ja rakentaminen ja kansojen välisen ystävyyden vaaliminen on jatkuva tehtävä. Paras tae rauhan säilymiselle on vakaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä ihmisoikeuksien kunnioitus sekä meillä Suomessa että koko maailmassa. Tässä voimme ottaa oppia sotien jälkeiseltä sukupolvelta, joka puutteen ja köyhyyden keskellä piti huolta toisistaan.

Surun ja menetyksien kohtaamat ihmiset avasivat ovensa sadoille tuhansille kotinsa menettäneille evakoille. Yhdessä he loivat edistyksellisen sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmän, joka takasi kaikille suomalaisille perustoimeentulon, eläkkeen ja mahdollisuuden opiskeluun. Tämä keskinäinen huolenpito, yhteisvastuu ja välittäminen toivat pienelle Suomelle vaurautta ja menestystä. Näiden periaatteiden varaan on hyvä rakentaa myös tulevaisuutta.

Arvoisat kuulijat

Tässä muistomerkillä hiljentyessämme, osoitamme syvimmän arvostuksemme ja
kiitollisuutemme sankarivainajille, jotka ovat rakkaalle isänmaalleen antaneet kaikkein kalleimman uhrin, oman henkensä.

Martti Lindqvist on sanonut:

”Me lähdemme elämästä
emmekä kuitenkaan lähde.
Me elämme edelleen kaikessa,
mitä olemme tehneet.
Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet,
jää elämään ja valaisee toisten teitä.
Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole,
vaan elämme niiden sydämissä,
jotka ovat rakastaneet meitä.”

Sodan käyneiden ja sodasta kärsineiden sukupolvien ja yksilöiden epäitsekkäät ja rohkeat teot jäävät ainiaaksi Suomen historiaan. Nykyiset ja tulevat sukupolvet kantavat sydämessään heidän jättämäänsä arvokasta perintöä, eivätkä anna sen vaipua unholaan. Tämä perintö velvoittaa vaalimaan rauhaa ja hyvinvointia myös meille rakkaassa Laukaan kunnassa, kukin omissa tehtävissämme.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Valtuustoryhmämme kasvoi neljään

Jorma Jolanki liittyi valtuustoryhmäämme eilisessä valtuuston kokouksessa ja lähtee myös ehdokkaaksi kuntavaaleihin vihreiden listalta. Kiva saada perehtyvä ja kokemusta omaava valtuutettu mukaan tiimiimme!

Tiedote Laukaan vihreät 20.2.2017

Laukaan vihreiden valtuustoryhmä kasvoi neljään, kun kokoomuksen valtuutettu Jorma Jolanki siirtyi vihreisiin. Diplomi-Insinööri, insinöörieversti evp, Jorma Jolanki erosi Laukaan kokoomuksen valtuustoryhmästä, koska edellytyksiä Laukaan kokoomuksen valtuustoryhmässä toimimiseen ei ollut. Jolanki on ollut valtuustossa vuodesta 1989 ja toimi edellisellä kaudella Laukaan valtuuston puheenjohtajana.

Jorma Jolanki lähtee kuntavaaleihin ehdokkaaksi Laukaan vihreiden listalta sitoutumattomana ehdokkaana. Vihreiden ryhmän arvot ja toimintatavat vastaavat hyvin omiani, Jolanki kertoo.

Laukaan vihreillä on tällä hetkellä yhdeksän nimettyä kuntavaaliehdokasta. On mahdollista, että lista kasvaa vielä. Edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita oli yksitoista.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Valtuustoaloite: Ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen nuorille

Kunnanvaltuusto 23.1.2017

Me allekirjoittaneet esitämme, että Laukaan kunta alkaa tarjota maksutonta ehkäisyä kaikille alle 20-vuotiaille laukaalaisnuorille. Nuorille tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat suosituksissaan esittäneet, että kunnat tehostaisivat nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluita. Ehdotuksiin on kuulunut maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille, mutta toistaiseksi vain muutama kunta toimii suosituksen mukaisesti.

Maksuttoman ehkäisyn on todettu lisäävän ehkäisyn käyttöä. Maksuttoman ehkäisyn tarjoavissa kunnissa nuorten tekemien raskaudenkeskeytysten määrä on laskenut merkittävästi ja sukupuolitautitartuntojen määrä on vähentynyt. Raumalla alle 20-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on laskenut kolmanneksella. On arvioitu, että Rauma säästää ilmaisella ehkäisyllä vuosittain 100 000 euroa. Myös Vantaalla nuorten maksuttoman ehkäisyn käytön on todettu vähentäneen raskaudenkeskeytysten määrää.

Vaikka ilmaisen ehkäisyn tuoma taloudellinen säästö terveydenhuoltokustannuksissa on merkittävää, tärkeintä on, että nuoret pysyvät terveinä ja hyvinvoivina eivätkä joudu läpikäymään raskaudenkeskeytystä tai kärsimään lapsettomuudesta aikuisiällä sukupuolitautien aiheuttamien vaurioiden vuoksi.

Tilastojen valossa eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaiden ikäluokassa, minkä vuoksi maksuttoman ehkäisyn ikäraja on mahdollisesti perusteltua asettaa jopa 25 ikävuoteen. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

Tällä hetkellä Laukaa tarjoaa maksuttoman hormonaalisen ehkäisyn kolmeksi kuukaudeksi ehkäisyn aloittajalle. Kondomeja ei ole saatavilla. Laukaan tulisi tarjota kondomeja hormonaalisen ehkäisyn rinnalla, jotta sukupuolitauteja ehkäistään tehokkaasti, ja vastuu ehkäisystä jakautuu tasaisesti sekä tytöille että pojille. On todettu, että kondomit tavoittavat nuoret parhaiten siellä, missä he luonnollisesti liikkuvat, joten niitä kannattaa jakaa nuorisotaloilla, nuorten tapahtumissa, kouluterveydenhuollossa, oppilaitoksissa ja kutsunnoissa.

Ehdotamme, että Laukaa ryhtyy tarjoamaan kaikille alle 20-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn ja selvittää onko ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen myös 20-24-vuotialle taloudellisesti tarkoituksenmukaista raskaudenkeskeytysten, jälkiehkäisyn tarpeen ja sukupuolitautien ehkäisyn vuoksi.

Laukaassa 23.1.2017
Elina Sillanpää ja useita muita allekirjoittajia

Kategoriat: Blogi, Tiedotteet | Jätä kommentti

Lähiympäristön muutokset koskettavat asukkaita

Alla oleva kannanotto on julkaistu Laukaa-Konnevesilehdessä 10.11.2016

Vihtavuoren koulun ympäristön hakkuut ovat herättäneet runsaasti ihmetystä ja mielipahaa. Hakkuista ei kerrottu koululle etukäteen mitään, eikä koululla siten ollut mahdollisuutta vaikuttaa niiden toteuttamistapaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun taajamametsiköiden hakkuista syntyy kiistaa ja monenlaista harmia. Ongelmien lieventämiseksi jätimme jo toukokuussa 2015 seuraavan valtuustoaloitteen:
”Metsien hoito- ja hakkuusuunnitelmat lautakunnan hyväksyttäviksi
Laukaan kunta omistaa paljon metsäomaisuutta, joka tuottaa kunnalle puunmyyntituloa.
Kunnan omistuksessa on myös runsaasti asukkaille tärkeitä lähi- ja puistometsiä, joita asukkaat käyttävät ulkoiluun ja muuhun virkistykseen. Näillä alueilla on eri tehtävä kuin talousmetsillä, ja siksi niiden hoidon tulee tähdätä ennen muuta virkistys- ja luontoarvojen säilyttämiseen. Hoidon tulisi siis olla lähinnä siistimistä ja vaarallisten puiden poistamista, ja suunnitelmat olisi tärkeää tehdä keskittyen virkistyskäytön parantamiseen.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Laukaan kunnan omistamien metsien hoito- ja hakkuusuunnitelmat tuodaan hyväksyttäviksi kaavoitus- ja rakennuslautakuntaan, joka on kunnan ylin ympäristönsuojeluviranomainen. Näin luottamushenkilöt ja asukkaat pääsevät mukaan seuraamaan hakkuusuunnitelmia ja tarvittaessa vaikuttamaan niihin. Tämänhetkinen käytäntö on, että kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyy vain puukauppatarjoukset.
Aloitteen mukainen käytäntö tuoda suunnitelmat hyväksyttäviksi aiemmin lisäisi avoimuutta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiympäristöön ja -luontoon, joka on monille asukkaille hyvin tärkeä osa asumisviihtyvyyttä ja hyvinvointia.”
Koska uudessa hallintorakenne-ehdotuksessa kaavoitus- ja rakennuslautakuntaa ei enää ole, käsittelevä lautakunta voi olla tekninen lautakunta. Erityisesti taajamametsien hakkuista tulee tiedottaa asukkaita ja antaa asukkaiden sanoa niistä myös mielipiteensä etukäteen. Esimerkiksi Leppäveden puistometsien hakkuut hoidettiin näin, ja kokemukset siitä olivat hyvät.
Taajamametsien käsittelyn tulee olla varovaista ja säästävää, turvallisuutta unohtamatta. Kun asukkaita on tiedotettu ja kuultu, he osallistuvat mielellään yhteisen ympäristön siistinä pitämiseen esimerkiksi talkoiden muodossa.

Laukaan vihreä valtuustoryhmä
Terhi Ek
Anne Leinonen
Elina Sillanpää
Arto Suuronen
Hannele Vestola

Kategoriat: Tiedotteet | Jätä kommentti

Valtuusto: SOTE-uudistuksessa huomioitava terveyden edistäminen

Kunnanvaltuusto 8.2.2016

1§ Laukaan kunnan lausunto hallituksen itsehallintoalueiden perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi

Ryhmäpuheenvuoro vihreät Elina Sillanpää

SOTE-uudistusta on yritetty tehdä koko se aika, kun olen ollut mukana kuntapolitiikassa. Kuuden vuoden aikana olen osallistunut lukuisten lausuntojen antamiseen aiheesta. Käy melkein sääliksi viranhaltijoita, jotka vuodesta toiseen valmistelevat näitä lausuntoja.

SOTE-uudistusta on tehty palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Uudistuksessa terveyspalvelut siirtyisivät uudelle itsehallintoalueelle. Palveluiden myötä kunnista siirtyisi pois myös asiantuntemus terveyspalveluista ja osittain terveyden edistämisestä. Vastuu terveyden edistämisestä jäisi kuitenkin edelleen peruskuntaan, jossa huolehditaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien ympäristöjen luomisesta, sivistyspalveluista ja vapaa-ajan toiminnasta.

Uudistus sisältää suuren riskin. Jotta se ei menisi aivan metsään, pitää kunnille luoda taloudellinen kannustin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tällainen kannustin voidaan toteuttaa esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta ja siitä onkin olemassa jo joitain suunnitelmia. Kuntalaisten terveyden edistämiseen panostava kunta saisi siis korotettua valtionosuutta.

Maakuntien on otettava palveluiden lisäksi vastuulleen koko alueen väestön hyvinvointi ja terveys. Maakuntien pitää myös tarjota kunnille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rajapintoihin, joissa kuntien ja maakuntien tarjoavat palvelut limittyvät, jotta palveluketjuista saadaan toimivia. Palveluketjut ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi ikääntyville, jotka usein sukkuloivat vanhuspalveluiden ja terveyspalveluiden välillä.

 

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Valtuusto: Lisäpanostuksia hyvinvointiin ja liikuntaan

Valtuuston kokoontui tänän Leppäveden koululle käsittelemään mm. veroprosentteja. Ne päätettiin pitää ensi vuonna ennallaan. Samalla käytiin myös lähetekeskustelu ensi vuoden talousarviosta. Vihreiden ryhmäpuheenvuoro alla.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut ja yleisö, erityisesti nuorisovaltuuston jäsenet!

Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion peruslähtökohdat. Vaikka talousarvio ei varsinaisia ilonaiheita tarjoa, voidaan voitoksi katsoa jo sekin ettei ensi vuonna jouduta tekemään radikaaleja leikkauksia peruspalveluihin ja koulutuksen alibudjetointi voidaan oikaista.

Muutamaan asiaan haluamme kiinnittää huomiota. Vuonna 2014 Laukaassa oli sijaishuollossa olevia lapsia ja nuoria 15, vuonna 2015 21. Useina vuosina, kuten viime vuonnakin, olemme joutuneet hyväksymään lisämäärärahoja lastensuojelusijoituksiin. Vaikka Laukaassa tilanne ei ole valtakunnan heikoimmasta päästä, meidän pitää pyrkiä parempaan.

Lapsen tai nuoren hyvinvoinnin haasteet eivät saa tulla yllätyksenä. Jos näin käy, olemme epäonnistuneet ongelmien tunnistamisessa ja varhaisen tuen antamisessa.

Monissa muissa kunnissa, kuten Imatralla, on viime vuosina tehty radikaalejakin ratkaisuja huostaanottojen ehkäisemiseksi. Perhetyöntekijöiden määrää on voimakkaasti lisätty. Joissakin kunnissa perhetyöntekijät tapaavat kaikki neuvolassa asioivat perheet. Avohuollon toimenpiteitä on kohdistettu entistä useampaan perheeseen ja etsitty ja otettu käyttöön uusia tukimuotoja. Nämä toimenpiteet ovat johtaneet lastensuojelusijoitusten vähenemiseen ja kokonaiskustannusten vähenemiseen.

Myös meidän tulee panostaa vielä entistä enemmän perheiden varhaiseen tukeen. Tavoitteeksi tulee asettaa kiireellisten huostaanottojen loppuminen kokonaan. Lastensuojelun avohuollon asiakkaita on tänä vuonna 215, ensi vuodelle ja tuleville vuosille on arvioitu asiakkaiden määräksi 200 asiakasta/vuosi. Meidän tulisi kuitenkin pyrkiä lisäämään avohuollon palveluiden määrää, tunnistamaan riskiperheet ja tukemaan perheitä kasvatustyössä. Tarvitaan lisäresursseja lastensuojelun avohuoltoon ja uusia toimintatapoja. Tarvitsemme moniammatillista yhteistyötä, jossa lapsi tai nuori ei huku yhteistyöryhmän syövereihin vaan jossa sovitaan konkreettista apua nuorelle ja perheelle tarjoavat tahot.

Hallituksen päätöksen mukaan yksi koulutettu kasvatustyön ammattilainen voisi jatkossa hoitaa kahdeksaa lasta. Me emme usko tämän olevan mahdollista päivästä ja viikosta toiseen. Suomen tai Laukaan talous ei kohene lasten oloja kurjistamalla. Äitien työpanoksen ja verotulot kunta saa ainoastaan huolehtimalla lasten päivähoidosta hyvin. Päivähoidon laadun heikkeneminen vähentää vanhempien työssäkäyntiä ja lisää lasten eriarvoistumista.

Me toivomme ettei Laukaa toteuta hallituksen mahdollistamaa päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamista tulevinakaan vuosina. Laadukas varhaiskasvatus on Nobel-palkittujen taloustieteilijöidenkin mielestä kaikkein tuottavinta koulutusta. Yksi varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee seitsemänkertaisena takaisin. Tai vastaavasti säästetty euro aiheuttaa myöhemmin lisäkustannuksia.

Hallitus on päättänyt rajoittaa lapsen saaman varhaiskasvatuksen määrän 20 tuntiin niiden lasten osalta, joiden toinen vanhempi on kotona. Tähänkään ei ole Laukaan kunnan pakko lähteä.

Laadukas päivähoito ja koulutus ovat Laukaan valtteja, joilla voi menestyä kuntien välisessä kilpailussa. Meillä olisi jopa vähän aihetta röyhistellä rintaamme sillä, että Laukaa pitää hyvää huolta lasten peruspalveluista ja kasvatuksesta sekä lukiokoulutuksen laadusta samaan aikaan, kun iso naapurimme tekee massiivisia leikkauksia lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Kun ajelin kohti valtuuston kokousta perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula linjasi radiossa pontevasti ”Terveyden edistäminen on jatkossa kuntien vastuulla”.

Kuntien terveyden edistämiskäytäntöjä voi verrata TEA-viisarijärjestelmässä, jossa arvioidaan kuntien terveyttä edistäviä käytäntöjä. Laukaa on useilla mittareilla arvioituna kuntien keskitasoa ja pärjää joillakin mittareilla hyvin kuten esim. ikääntyneiden palveluissa. Kaksi selkeästi heikkoa aluettakin on: 1) päättäjien sitoutuminen terveyden edistämistyöhön ja 2) liikunta.

Syyt siihen miksi pärjäämme arvioinnissa huonosti ovat mm. se, ettei meillä ole käytössä mittareita ja indikaattoreita, joilla voisimme seurata ja arvioida kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä päätöksiemme vaikuttavuutta. Haastankin viranhaltijat ja luottamushenkilöt miettimään miten voisimme parantaa toimintaamme tässä asiassa. Meidän pitää määrittää yhteiset tavoitteet kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja seurata päätöksiemme vaikutuksia.

Liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimenpiteitä pitäisi miettiä osana kunnan strategista suunnittelua. Edelleen tarvitaan lisää yhteistyötä yli hallintorajojen sekä yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa.

Ilon aiheitakin TEA-viisari kertoi. Laukaa pärjäsi keskivertokuntaa paremmin useilla kuntalaisten osallisuutta arvioivissa kriteereissä. Näin siitäkin huolimatta, että nuorisovaltuuston osalta jäimme vielä pisteissä nollille. Jatkossa sillä sektorilla on odotettavissa kasvua. Uudeksi tavoitteeksi osallisuuden saralla voisi asettaa asukasraatien perustamisen joko palveluiden tai asuinalueiden kehittämiseksi.

Terveyden edistäminen vaatii lisäresursseja vapaa-aikatoimelle. Ei ole järkevää tyytyä siihen, että vapaa-ajan palvelut tuotetaan nykyisten niukkojen resurssien mukaan. Meidän on resursoitava myös toiminnan kehittämiseen ja kuntalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Investointi kuntalaisten hyvinvointiin on myös taloudellisesti järkevää. Kunnassa on ollut viime vuosina vilkasta liikuntapaikkarakentamista, mutta kaikissa osissa taajamaa liikuntapaikat eivät vieläkään riittävällä tasolla. Toivomme, että kunnan hyvä kehittämispöhinä johtaisi siihen, että Leppäveden tuiki tarpeellinen urheilupuisto voitaisiin rakentaa aiemmin kuin vuonna 2019.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Ekokoulun hankesuunnitelma hyväksyttiin

Laukaan valtuusto hyväksyi tänään ekokoulun hankesuunnitelman! Monen tunnin keskusteluiden jälkeen päätös oli lopulta yksimielinen. Alla vihreiden ryhmäpuheenvuoro. Ekokoulun kuulumisia voit seurata hankkeen blogista.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat, Laukaan valtuusto on linjannut, että Savion, Tarvaalan ja Vuonteen koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteen alueelle. Alkuperäinen hahmotelma pihaan siirrettävistä tilaelementeistä on jalostunut moderniksi tulevaisuuden kouluksi, joka ei tulisi vain alueen lasten käyttöön vaan hyödyttäisi koko kuntaa ja kaikkia sen asukkaita monipuolisten kehittämishankkeiden kautta.

Kunta, jolla ei ole varaa kehittää ja kehittyä näivettyy ja katoaa. Vihreä valtuustoryhmä on iloinen, että hanke, jonka avulla voidaan pilotoida uusia avauksia, kohdistuu nimenomaan lapsiin ja nuoriin. Olemme myös iloisia siitä, että ekokoulu toteutuessaan toisi iloa ja positiivista kehittämispöhinää nimenomaan maaseudulle. On poikkeuksellista, että näinä tiukkoina taloudellisina aikoina, kun kyläkouluja lakkautetaan ennätystahtia, rakennetaan täysin uusi koulu maaseutualueelle. Se kertoo, että Laukaasta löytyy tahtoa kehittää myös kyliä.

Laukaan ekokoulu on valtakunnallisestikin merkittävä hanke. Ekokoulun ainutlaatuisuus on se, että se yhdistää neljä asiaa, jonka ovat uusia ja innovatiivisia. Ensimmäinen on itse koulurakennus, joka täyttää ja ylittää kaikki ekologisen rakentamisen säädökset ja normit ja tarjoaa koululaisille ja muille käyttäjille tilat sadaksi vuodeksi.

Toinen asia on rakennuksen ja toiminnan käyttämä aurinko- ja biokaasuenergia, joka on täysin päästötöntä ja tukee yrittäjyyttä ja paikallistaloutta, kun biohajoavat jätteet ja massat voidaan käyttää energiantuottoon.

Kolmas asia on korkeatasoinen jatkuvasti kehittyvä opetus, jossa hyödynnetään uusia avoimia ja muunneltavia oppimisympäristöjä ja jolle moderni koulurakennus tarjoaa loistavat olosuhteet. Ja neljäs on lähiruoka, jonka käyttöönotto nyt toivottavasti onnistuu yrittäjäyhteistyön avulla.

Ekokoulu antaa siis mahdollisuudet moneen. Se on kompakti kokonaisuus, jossa voidaan testata tulevaisuuden potentiaalisia ratkaisuja rakentamiseen, energiantuottoon, pedagogiikkaan, kunta-yritys-yhteistyöhön ja lähiruokaan liittyen.

Arvoisat valtuutetut, tulevaisuuden koulujen prototyyppi, voidaan kehittää meillä Laukaassa ja onnistuessaan monistaa eri puolille Suomea ja maailmaa.

Jos ekokouluhanke toteuttaa tavoitteensa ja tuottaa monistettavan ekokoulukonseptin, se poikii kuntaan lisää työtä ja verotuloja. Jos ekokoulu onnistuu tuottamaan toimintatapoja, joilla paikallinen energian ja ruoantuotanto muodostaa entistä isomman osan kunnan hankinnoista, se on onnistunut. Ekokoulussa kehitetyt ideat ja toimintatavat, voidaan myöhemmin ottaa käyttöön kunnan muissakin rakennuksissa ja hankinnoissa. Voimme vihdoinkin löytää tavan tukea paikallisia tuottajia ja yrittäjyyttä kuntahankintojen kautta.

Vihreä valtuustoryhmä on iloinen ja ylpeä valtakunnallista huomiota herättävästä ekokouluhankkeesta ja hyväksyy ekokoulun hankesuunnitelman. Tahdomme myös kehua poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista osallistamisprosessia, jolla hanketta on alusta asti viety eteenpäin. Hyvin valmistellut yleisötilaisuudet, verkkonäkyvyys ja läsnäolo sosiaalisessa mediassa ovat merkittäviä positiivia asioita myös Laukaan kuntakuvalle.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kiitos 1216 äänestä

2.5.2015

Kaksi viikkoa vaalien jälkeen on nukuttu pahimmat univelat, maksettu melkein kaikki laskut ja siivottu kampanjatavarat varastoon.
Päällimmäisenä mielessä on ilo ja kiitollisuus tehdystä työstä ja 1216 äänestä. Kiitos teille jokaiselle, jotka ainokaisenne lahjoititte minulle Hymiö smile Neljän vuoden takaiseen äänipottiin verrattuna (745) ääniä kertyi jo monta sataa enemmän.
Olen kiitollinen ja liikuttunut, kun mietin niitä kymmeniä ihmisiä, jotka minua auttoivat kampanjassani. Kaikkia en edes tuntenut etukäteen ja silti he olivat valmiita tukemaan minua ja minulle tärkeitä asioita lahjoittamalla aikaansa, vaivaansa ja rahojaan. En unohda koskaan saamaani tukea ja koetan laittaa hyvän kiertämään, kun siihen tulee mahdollisuus. Kiitos myös kaikista ystävällisistä sanoista. Ne olivat tärkeämpiä kuin uskottekaan.
Sain kampanjan aikana uusia tuttuja ja ehkä ystäviäkin. Kiitos erityisesti vihreille kanssakulkijoille ja ystävilleni, jotka kampanjan viimeisinä hervottoman väsyneinä päivinä pitivät pääni pinnan yläpuolella. Kiitos Jannelle, joka jaksoi taas yhden liikaa aikaa ja rahaa vieneen kampanjarutistuksen ja löytää aina oikeat sanat. Kiitos lapsilleni, jotka sen lisäksi, että rutisivat poissaolostani, kertoivat myös olevansa iloisia siitä, että ”äiti yrittää pelastaa ympäristön lapsille”.
Keski-Suomi sai ensimmäisen vihreän kansanedustajansa! Onnea ja voimia Toukolle ja työpari-Marjolle vaativaan työhön eduskuntaan. Vihreiden vaalivoitto oli upea ja uusi eduskuntaryhmä on pätevää, vastuullista ja lämminsydämistä sakkia. Uskon, että he tulevat tekemään hienoa työtä tällä vaalikaudella.
Itse jatkan politiikantekoa kunnanhallituksessa ja –valtuustossa sekä maakuntahallituksen varajäsenenä ainakin seuraaviin kuntavaaleihin asti. Pysytään siis yhteyksissä.

Näytä lisää

Henkilön Elina Sillanpää kuva.
Kategoriat: Blogi | Avainsanoina | Jätä kommentti

Vaalirauha laskeutui

Vaalirauha on laskeutunut ja on teidän vuoronne päättää, kenet haluatte eduskuntaan päättäjiksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Käyttäkää oikeutenne äänestää harkiten ja viisaasti.
Päällimmäisenä tunteena vaalipäivän aaton iltana on kiitollisuus. Taloudelliset ja aikaresurssit on käytetty järkevästi eikä yhtään enempään olisi ollut rahkeita. Olen oppinut viimeisen parin kuukauden uskomattoman paljon ja tavannut lukemattomia ihmisiä, jotka ovat kertoneet minulle elämästään tai jakaneet osaamistaan. Jokainen kohtaaminen on ollut tärkeä.valinta
Minua on kannustettu ja autettu satojen ihmisten toimesta. Olen hämilläni ja liikuttunut kaikesta tuesta, jota on tullut ystäviltäni, tutuilta ja ennestään tuntemattomilta ihmisiltä.
Olen ylpeä meidän ehdokkaista, jotka ovat uurastaneet ensimmäisen vihreän kansanedustajan saamiseksi Keski-Suomeen enemmän kuin olisi ollut kohtuullista vaatia. He ovat häkellyttävän hienoja ihmisiä, lojaaleja, rohkeita, välittäviä ja taitavia. Jokainen heistä ansaitsisi tulla valituksi. Huominen vaalitulos on meidän kaikkien yhteisen tekemisen summa. Ehdokkaiden, heidän taustajoukkojensa ja tukijoidensa sekä piirin ja puolueen työntekijöiden ja vapaaehtoisten työpanos mitataan huomenna. Uskon, että me juhlimme silloin ensimmäistä keskisuomalaista vihreää kansanedustajaa.
Yhdeksänvuotias tyttäreni sanoi tänään: ”Sä olet äiti ehdokkaana, koska sä tahdot suojella ympäristöä. Ja sit sä haluat, että kaikilla lapsilla ja ihmisillä on asiat hyvin. Se on tärkeää. Musta tulee isona samanlainen.”
Se on tärkeää. Siksi huominen vaalitulos on lopputuloksesta riippumatta vain välikatsaus tehtyyn työhön. Taistelu ihmisten yhdenvertaisuuden ja luonnonsuojelun puolesta jatkuu muodossa tai toisessa huomisen vaalipäivän jälkeen.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Hyvinvointia ei rakenneta leikkaamalla

Tuleva hallituskausi tulee olemaan vaikea, sillä valtion raju velkaantuminen on taitettava. Emme voi kasvattaa tulevien sukupolvien velkataakkaa. On kuitenkin tärkeää miettiä mistä säästämme ja keneltä.

Koulutuksesta, sivistyksestä ja hyvinvointipalveluista sekä pienituloisten kohtuullisesta toimeentulosta ei voi leikata vaarantamatta sitä, mikä yhteiskunnassamme on kaikkein parasta – jokaisen tasa-arvoinen oikeus ja mahdollisuus hyvään elämään.

Koulutuksesta leikkaamisen tie johtaa takaisin aikakauteen, jossa ammatti periytyy vanhemmilta lapsille, palkkaerot levenevät ja erot hyvien ja huonojen asuinalueiden ja koulujen välillä kasvavat.

Eriarvoistuminen näkyy jo nyt räikeänä esimerkiksi terveydessä ja kuolleisuudessa. Ylimpään tuloluokkaan kuuluvan miehen elinajanodote on keskimäärin 12,5 vuotta pidempi kuin alimpaan tuloluokkaan kuuluvan miehen.

Hyvinvointiyhteiskunta vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Tuloeroja tasaavaa päätöksentekoa, koulutusmahdollisuuksien suojelemista ja palveluita, joita käyttävät ja rahoittavat kaikki suomalaiset verovaroin – kukin maksukykynsä mukaan.

Hyvinvointiyhteiskunnassa lapset syntyvät ja kasvavat mahdollisimman tasa-arvoisina. Köyhän yksinhuoltajan tai alkoholistin lapsella on mahdollisuus koulutuksen avulla saada itselleen hyvä elämä. Tie on varmasti vaikeampi kuin parempaan sosiaaliseen asemaan syntyneellä ikätoverilla, mutta ei mahdoton.

Tasaisten tuloerojen maa on taloudellisesti kilpailukykyinen ja onnellinen. Myös hyvätuloisten onnellisuus lisääntyy, kun pienituloisten elintasoa parannetaan.Toisen ihmisen kurjuuden katsominen ei edistä kenenkään onnellisuutta. Köyhyys ja syrjäytyminen synnyttävät levottomuutta ja vihaa, joka purkautuu pahimmillaan rikollisuutena ja terroritekoina.

Elina Sillanpää
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Liikuntatieteiden tohtori
Maakuntahallituksen varajäsen
Kunnanvaltuutettu, äiti
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Yliopistojen kehittäminen on annettava henkilöstön tehtäväksi

Ensi hallituskaudella on tarjolla entistäkin kylmempää kyytiä yliopistoille – ainakin mikäli nykyiset hallituspuolueet jatkavat viitoittamallaan tiellä. Alexander Stubbin (kok) johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto lakkauttaisi pienet tutkimus- ja opetusyksiköt, ottaisi tutkijoiden määrän vähentämisen rahoituksen ehdoksi, kannustaisi tutkijoita määräaikaisiin yrittäjäkokeiluihin sekä ajaisi lukukausimaksujen käyttöönottoa.

Yliopistojen arjen näkökulmasta ministerivetoisen neuvoston ehdotukset eivät toimi. Ne jatkaisivat viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettua systemaattista yliopistojen tutkimuksen autonomian vähentämistä. Ehdotukset osoittavat, miten poliittisessa ohjauksessa oleva neuvosto tarkastelee tieteellistä tutkimusta ja opetusta lyhytnäköisten taloudellisten tekijöiden kautta ymmärtämättä yliopistojen toimintaympäristöä ja työn luonnetta.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto tahtoo eroon pienistä tutkimus- ja opetusyksiköistä. Yksikön koko sen enempää kuin yksikön tuottamien julkaisujen määräkään ei ole pätevä tieteellisten edellytysten tai tason mittari. Nykyiset rahoituksen perusteena olevat määrälliset kriteerit, kuten tutkintojen tai artikkelien lukumäärä, ovat päinvastoin johtaneet opetuksen ja tutkimuksen laadun heikkenemiseen.

Yliopistojen suurin pääoma on tieteelliseen työhön koulutettu ja sitoutunut henkilökunta, jonka intohimo on uuden tiedon etsiminen. Menestyksekäs ura yliopistossa edellyttää jatkuvaa kilpailua ulkopuolisesta rahoituksesta sekä korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja. Tutkijan ei ole käytännössä mahdollista ”kokeilla yrittäjyyttä” ja palata sen jälkeen takaisin tutkijaksi. Työpaikkoja, johon yrittäjyystauon jälkeen voisi palata, ei ole olemassa. Parhaimmillaankin tutkijakoulutuksen saaneen ihmisen työura on usein sarja määräaikaisia työsuhteita, joiden välissä työskennellään pienillä apurahoilla tai työttömyyskorvauksella viimeistellen julkaisuja ja hakien uutta rahoituskautta.

Korkeakouluja ei tule valjastaa talouden vetureiksi perustehtävien kustannuksella. Yliopistojen tuottavuutta tulee arvioida tutkimuksen laadun sekä niiden tuottaman uuden tiedon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perusteella.

Hallituskauden aikana tutkimusrahoitusta on leikattu yli 200 miljoonaa euroa. Yliopistojen rahoituksen leikkaaminen on vähentänyt erityisesti perustutkimusta, jonka tulokset eivät mahdollista välitöntä kaupallista hyödyntämistä. Perustutkimus voi aikanaan johtaa tieteelliseen läpimurtoon tai kaupalliseen sovellukseen, mutta sen tärkein tehtävä on lisätä ymmärrystämme maailmasta.

Yliopistoja tulee kehittää siten, että perustehtävät – opetus ja tutkimus – ovat etusijalla. Tutkimisen vapaus sekä rahoitus pitkäjänteiseen tutkimustyöhön on varmistettava arvioimalla laatua, ei määrää. Siksi yliopistojen tuottavuuden parantaminen on annettava henkilöstön käsiin. Suomen korkeimmin koulutetut ihmiset pystyvät parhaiten vastaamaan kotimaisiin sekä kansainvälisiin laatuvaatimuksiin, jos heille annetaan resurssit työnsä tekemiseen.

Tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus voidaan varmistaa tukemalla kaikista yhteiskuntaluokista tulevien nuorten opiskelumahdollisuuksia. Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön. Vapaus opiskella on taattava kaikille oppimishaluisille.

Elina Sillanpää
Tutkijatohtori, LitT
Kunnanvaltuutettu
Maakuntahallituksen varajäsen
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , | 1 kommentti

Neljän vuodenajan puolesta

Talviliikunnan ystäville kulunut talvi tarjosi pettymyksen jo toisena kerran peräkkäin. Mikäli emme saa ilmastonmuutosta kuriin, lapsemme ja lastenlapsemme eivät pääse nauttimaan hiihdosta, luistelusta, kelkkailusta ja lumiukoista. Heidän talvensa tulevat olemaan mustia ja vetisiä.

Lumen kauneus riittäisi jo yksin ilmastonmuutoksen torjumisen syyksi. Maapallon keskilämpötilan voimakas nousu tietää lisää sään ääri-ilmiöitä, helteitä, kuivuutta, kaatosateita, tulvia ja myrskyjä, pakolaisuutta, nälänhätää ja kaaosta, joka ei pysähdy maiden rajoille. Ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos on meidän nykyihmisten aiheuttama. Me kiihdytämme ilmastonmuutosta polttamalla fossiilisia polttoaineita. Kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen polttamisen on loputtava. Myös Suomessa tulee siirtyä uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käyttöön.

Meillä täällä Keski-Suomessa on puuta ja olemme edelläkävijöitä kestävässä biotaloudessa. Täällä on jo osaamista esimerkiksi biokaasun tuotannossa ja tuulivoimateknologian alalla. Uusiutuvaan biotalouteen panostaminen tuo Keski-Suomeen tuhansia työpaikkoja lisää.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä ja päästöjä on vähennettävä kaikkiallasnowman-344498_1280 nopeasti. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on mahdollista sopeuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Meidän kannattaa hyödyntää ilmastonmuutoksen hillitseminen myös uusien työpaikkojen synnyttäjänä. Panostamalla biotuotteiden kehittämiseen ja uuteen energiateknologiaan voimme lisätä myös vientiämme merkittävästi.

Jos annamme ilmastonmuutoksen tuhota lastemme tulevaisuuden kaikki muut asiat menettävät merkityksensä. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vakavuudeltaan aivan toista luokkaa kuin muut tämän päivän ongelmat. Siksi ilmastopolitiikan on oltava kaiken politiikanteon keskiössä.

Elina Sillanpää
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Liikuntatieteiden tohtori
Kunnanvaltuutettu
Maakuntahallituksen varajäsen
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Työllisyys kuntoon kiertotaloudella

Jäteala on murroksessa. Ensi vuonna tulee voimaan asetus, joka kieltää eloperäisen jätteen viemisen kaatopaikalle. Kaatopaikkajätteen määrä on jo nyt vähentynyt puoleen muutamassa vuodessa. Suurin syy tähän on ollut lisääntynyt jätteiden massapoltto. Polttolaitoksia on Suomessa riittävästi jo tällä hetkellä, mutta kierrätyksen lisääntyminen ei ole edennyt toivotusti innovaatioiden puutteen vuoksi. Suomi on tällä hetkellä Pohjois- ja Länsi-Euroopan maiden huonoin kierrättäjä. Tuotetusta yhdyskuntajätteestä vain 22% kierrätetään, kun muissa Pohjoismaissa vain 1-3% jätteistä päätyy kaatopaikalle.

Tulevaisuuden hyvinvointia on rakennettava kestävästi ja otettava huomioon resurssien garbage-can-8191_1280hupeneminen. Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitran tuoreen selvityksen mukaan se tarjoaa Suomen taloudelle varovaisesti arvioiden 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvusysäyksen. Se kaksin- tai kolminkertainen verrattuna nykyisiin kansanvälisiin markkinoihin eli valtava summa.

Jätteiden lajittelu ja materiaalikierrätys toisivat työpaikkoja ja yritystoimintaa maakuntaan. Kierrätystoiminnan lisääntyminen olisi hyvää kasvuboostia puhtaan teknologian yrityksille, jotka tarvitsevat myös kotimaisia esimerkkejä toimivista ratkaisuista ollakseen uskottavia kilpailijoita vientimarkkinoilla.

Tulevaisuudessa tuotteet suunnitellaan kierrätettäviksi. Tuotannossa syntynyt jäte, materiaali ja energia hyödynnetään resurssitehokkaasti raaka-aineena tai energiana. Kierrätysmahdollisuuksia on valtavasti; kuitumateriaaleja, puujalosteita, kemiallisia jalosteita, komposiitteja.

Esimerkiksi Kuopiossa biohajoavien jätteiden käsittelyyn erikoistuneessa tehtaassa syntyy biokaasua ja energiatuotannon sivutuotteena syntyy ekologisia nestemäisiä lannoitevalmisteita maatalouteen. Viljelykiertoon palautuu tuhansia kiloja typpeä ja fosforia.

Lähitulevaisuudessa helposti hyödynnettävää potentiaalia on biokaasutuotanto. Mustankorkean jätteenkäsittelylaitos yhdessä maatilojen biokaasutuotannon kanssa voisi tuottaa polttoainetta tuhansille biokaasuautolle.

Liikenne on voimakkaasti kasvava kiertotalouden ala, koska biokaasu on päästöttömyyden biogas-462508_1280lisäksi käyttäjälle selkeästi edullisempi polttoaine fossiilisiin verrattuna. Useimmilla automerkeillä on saatavilla biokaasukäyttöisiä malleja, joiden hinta ei juuri poikkea muista malleista. Kaasukäyttöisiä autoja on tarjolla myös käytettynä. Moniin uudempiin autoihin laitteiston voi asentaa jälkiasennuksena. Biokaasu tulisi ottaa käyttöön myös Keski-Suomen linja-autoliikenteeseen, jotta alan markkinat pääsisivät vauhtiin, tankkausverkko paranisi ja kaupunkialueiden ilmanlaatu kohenisi.

Elina Sillanpää
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Liikuntatieteiden tohtori
Kunnanvaltuutettu
Maakuntahallituksen varajäsen
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Päivähoidon aloitus on iso muutos perheelle. Uuteen paikkaan ja ihmisiin tutustuminen on stressaavaa paitsi lapselle myös vanhemmille. Moni vanhempi menee töihin punaisin silmin lapsen ensimmäisinä hoitopäivinä. Oman lapsen jättäminen vieraan hoiviin ehkä ensimmäistä kertaa tuntuu ahdistavalta.

feet-619399_1280Päivähoidon aloitus on sitä merkityksellisempää mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Hoidon aloituksessa korostuu hoitopaikan henkilökunnan ja vanhempien tiivis yhteistyö, jossa lapsen sopeutumiselle annetaan riittävästi aikaa. Pikku hiljaa lapsi tottuu uuteen ympäristöön ja ihmisiin. Myös hoitohenkilökunnan ja vanhempien välille rakentuu molemmin puolinen luottamus ja kasvatuskumppanuus.

Riittävän pieni ryhmä on oleellinen osa päivähoidon laatua. Se vähentää lapsen kokemaa stressiä, mahdollistaa aikuisen vahvemman läsnäolon ja lasten yksilöllisen huomioimisen. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä haavoittuvampi hän on. Siksi kaikkein pienimmätkin tarvitsevat koulutettuja hoitajia.

Yksilökeskeisessä maailmassamme lasten on hyvä oppia toimimaan osana ryhmää. Lapsia tulee pitkäjänteisesti ohjata yhdessä olemisen ja tekemisen pelisääntöihin. Ammattikasvattaja osaa ohjata lapsiryhmää sosiaalisuuteen ja syrjimättömyyteen.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ensi sijassa lapsen oikeus. Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja pysyviin ihmissuhteisiin. Yhteiskunnan tulee tukea lapsen ja kasvattajan välistä suhdetta nykypäivän pirstaleisessa työelämässä.

Julkisessa keskustelussa ja lainvalmistelussa varhaiskasvatuksen koulutuspoliittinen ulottuvuus on jäänyt liian vähälle huomiolle. Koulutettu varhaiskasvattaja tasoittaa työllään lasten erilaisia lähtökohtia ja tukee koulutuksellista tasa-arvoa.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikutukset näkyvät läpi elämän. Varhaiskasvatus on tutkitusti tuottavinta koulutusta sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Elina Sillanpää
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Liikuntatieteiden tohtori
Kunnanvaltuutettu, äiti
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Julkaistu Laukaa-Konnevesilehdessä 9.4.2015

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | 1 kommentti

Kaikenlainen liikunta kielletty!

Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Liikkumattomuuden seurauksena työikäiset sukupolvet tulevat olemaan huomattavasti huonommassa kunnossa kuin aiemmat sukupolvet. On arvioitu, että liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat jo nyt vähintään 2 miljardia euroa vuodessa. Jos lasten ja nuorten liikunnan riittämättömyyteen ei puututa, taloudelliset ja kansanterveydelliset seuraukset ovat katastrofaaliset.

Usein me aikuiset olemme suurin este lasten liikkumiselle. Lasten liikkumista estetään mitä erilaisimpien syiden vuoksi. Hyppiminen, juokseminen, pelaaminen ja kiipeily kielletään, koska siitä syntyy melua, epäjärjestystä tai sotkua, aika on väärä, paikka ei ole liikunta kiellettytarkoitettu liikuntaan, tai vaikka olisikin, niin sitä säästellään joidenkin tärkeämpien henkilöiden kuin lasten ja nuorten käyttöön. Sellaisten ihmisten, joilla on varattu vuoro ja tukeva organisaatio. Kuka tarvitsee liikuntapaikkoja enemmän kuin lapsi tai nuori, jonka terveyttä ja tulevaisuutta liikunnan puute uhkaa? Ei kukaan.

Meillä Keski-Suomessa on jo erinomaisia esimerkkejä siitä, miten lasten ja nuorten liikkumista edistetään vähäisin kustannuksin, ajattelua muuttamalla. Päiväkoti-ikäisten lasten liikunnan lisäämisessä hienoa työtä ovat tehneet mm. Aarresaari-ketjun liikuntapainotteiset päiväkodit. Peruskoululaisia liikuttamaan on kehitetty Liikkuva koulu -konsepti, jonka uusin innovaatio X-breikki pyrkii innostamaan liikkumiseen erityisesti nuoria – ikäluokkaa, jossa liikunnan harrastaminen yleensä vähenee dramaattisesti.

Lasten liikkumattomuutta ei kuitenkaan voi sysätä yksinomaan vanhempien ja koulun harteille. Myös poliittisilla, paikallisilla ja valtakunnallisilla, päätöksillä voidaan merkittävästi vaikuttaa lasten liikkumisen määrään. Avainasemassa on liikkumiseen kannustava ympäristö ja toimintakulttuuri sekä resurssit lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Myös urheiluseurojen, järjestöjen ja koulujen edellytyksiä järjestää ohjattua ja vapaamuotoista liikuntaa tulee tukea taloudellisesti. Kysymys ei ole edes rahasta, sillä liikkumattomuuden hintalappu on suurempi kuin liikunnan tukemisen.

Elina Sillanpää
Liikuntatieteiden tohtori
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Kunnanvaltuutettu
Kansanedustajaehdokas (vihr.)
Laukaa

Julkaistu Keskisuomalaisessa 30.3.2015

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Laukaan ekokoulu on tulevaisuuden koulu

Perjantaina 20.3. Laukaan kirjaston opintosaliin kokoontui lähes 30 kiinnostunutta osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan suunnitteilla olevasta Laukaan ekokoulusta sekä siitä, millainen on resurssiviisas ja yhteisöllinen tulevaisuuden koulu.

Tilaisuuden avasi Laukaan kunnanvaltuutettu ja vihreiden kansanedustajaehdokas Elina Sillanpää, joka kertoi yleisölle Laukaan haasteista kouluverkkoon ja – rakentamiseen orasliittyen. Laukaa on kasvukunta, jossa oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosittain 25–35 oppilaalla aiheuttaen investointipaineita erityisesti isoimpien taajamien kouluissa. Laukaa onkin panostanut voimakkaasti koulu-rakentamiseen ja ollut mukana myös uusien oppimisympäristöjen kehitystyössä. Kunnan taloudelle tilanne on haastava, koska valtion tukea kouluhankkeille on saatu vain sisäilmaongelmien korjaamiseen ja tuki kattaa vain hyvin pienen osan rakentamiskustannuksista.

Johdatuksena aiheeseen kansanedustaja Oras Tynkkynen puhui ekologisesta ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta yleisesti. Itse rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaareen liittyvien asioiden lisäksi hän herätti pohtimaan myös muita suunnittelussa huomioitavia asioita, kuten sen, miten rakennus sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja miten muunneltavia tilat ovat esimerkiksi iltakäyttöä ja rakennuksen koko elinkaarta ajatellen. Puheenvuoron lopuksi hän korosti myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivan koulun kasvatuksellista merkitystä.

Myös Laukaan ekokoulu-hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa kestävään kehitykseen ja ekologiseen ajatteluun kasvattava, yhteisöllinen oppimisympäristö. Projektipäällikkö yleiskuvaa tilaisuudestaAntti Tourunen toteisikin heti puheenvuoronsa alkuun, että hankkeen ainutlaatuisuus on siinä, että kyse ei ole pelkästä ekologisesta ja energiatehokkaasta rakentamisesta, vaan suunnitelmassa tullaan huomioimaan mm. kestävästi tuotettu energia, lähiruoka, lähiliikenne, paikallisen yrittäjyyden tukeminen sekä tilojen toimivuus ja pedagogiset ratkaisut. Tavoitteena on esimerkiksi paikallisten biopolttoaineiden hyödyntäminen koulukuljetuksissa ja lähialueilla tuotetun ruoan osuuden nostaminen 50 prosenttiin, kun tällä hetkellä Jyväskylän seudun julkiskeittiöissä lähiruoan osuus on 5 %.

Tourunen totesi esityksessään, että viimeisen 100 vuoden aikana Suomi on siirtynyt uusiutuvasta omavaraisesta energiahuollosta ja elintarvikeomavaraisuudesta merkittävään tuontiriippuvuuteen ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöön. Elina ja Antti TourunenTulevaisuudessa on kuitenkin tarpeen siirtyä takaisin omavaraisuuteen ja kulutuskulttuurista kestävään resurssien käyttöön. Esimerkiksi nykyisenlaisella koulurakentamisella rakennukset tulevat purkukuntoon 30 vuodessa, kun hyvin tehty hirsirakennus voi hyvin kestää yli 100 vuotta. Tavoitteena onkin, että hankkeen tuloksena syntyy konsepti, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti ja kehittää jopa kansainväliseksi vientituotteeksi. Ekokoulusta voi näin siis tulla sekä kunnan vetonaula että avain terveeseen, turvalliseen kouluympäristöön ja lähipalveluihin elinvoimaisilla kylillä.

Opintosalissa käytiin alustuspuheenvuorojen jälkeen erittäin innostunutta ja vilkasta keskustelua aiheesta, heitellen ilmoille ideoita mm. siitä, kuinka oppilaat voisivat itse kasvattaa osan koulussa käytettävistä elintarvikkeista. On hienoa, että Laukaan kunta on vahvasti sitoutunut mallin suunnitteluun ja keskustelutilaisuudessa paikalla olleiden valtuutettujen mukaan hankkeeseen suhtaudutaan kunnanvaltuustossa erittäin positiivisesti ja innostuneesti yli puoluerajojen. Vaikka tällä hetkellä vallitsevana periaatteena on koulutuksen keskittäminen kasvukeskuksiin mahdollisimman suuriin yksiköihin, Laukaan ekokoulu -hanke on hyvä esimerkki siitä, että tulevaisuuden koulu voi olla myös yhteisöllinen kyläkoulu kunnan keskustaajaman ulkopuolella.

Laukaan Ekokoulu-hankkeen etenemistä voit seurata Ekokoulun blogista. Laukaan ekokoulusta ja muista Suomen ekokouluista käydään keskustelua myös twitterissä hastagilla #ekokoulu

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ikääntyvät asiantuntijatehtäviin

Suomi on siirtymässä ikääntyvien yhteiskuntaan. Arvioidaan, että harmaantumisen huippu saavutetaan vuonna 2040, jolloin eläkeikäisiä on noin 1,6 miljoonaa. Julkisessa keskustelussa väestön ikääntymisestä puhutaan usein haasteena ja ongelmana. Epäkohtien ja epäonnistumisten vatvominen ja pelon lietsominen kuvaa yksipuolista suhtautumistamme ikääntymiseen. On aika tuulettaa ajatuksia ja nähdä ikääntyvät ihmiset yhteiskunnan voimavarana ja aktiivisina toimijoina.

Ikääntyminen ei tee ihmisistä toistensa kopioita. 100-vuotias skarppi pappa voi pärjätä old-people-545232_1280kotona mainiosti. Muistisairauden runtelema mummo voi olla toisten avun varassa täysipäiväisesti jo kuusikymppisenä. Yhteistä tulevalle isommalle ikääntyvien joukolle on se, että he ovat aiempia sukupolvia terveempiä ja toimintakykyisempiä, koulutettuja ja nähneet monenlaisia yhteiskunnan murrostilanteita.

Nykypäivän ikääntynyt ei välttämättä haaveile vanhuudenlevosta ja toimettomuudesta. Monet haluavat ja pystyvät opiskelemaan läpi elämänsä. Jotkut ovat tottuneita teknologian käyttäjiä, surffaavat netissä ja skypettävät lastenlasten kanssa.

Pitkä elämä on lahja, joka halutaan käyttää hyödyllisesti. Moni ikääntyvä kantaa vastuuta omasta terveydestään ja kunnostaan, osallistuu vertaisryhmä- ja vapaaehtoistoimintaan ja tukee läheisiään tiukoissa tilanteissa. Ikääntyneet haluavat vaikuttaa yhteiskunnassa, osallistua mielekkääseen toimintaan ja tehdä oman halunsa mukaan vapaaehtois- tai palkkatyötä.

Iäkkäät ihmiset ovat yhteiskunnan voimavara. Heidät on otettava mukaan vanhuspalveluiden uudistustyöhön kokemusasiantuntijoiksi. Yhteiskunnan tarjoamien palveluiden on elettävä ajassa. Vain ikääntyneet itse osaavat kertoa, millaisilla palveluilla heidän sukupolvensa hyvää vanhenemista kannattaa tukea ja mistä vanhoista käytännöistä voidaan luopua.

Elina Sillanpää
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Liikuntatieteiden tohtori
Kunnanvaltuutettu
Kansanedustajaehdokas (vihr.)
Laukaa

Julkaistu Laukaa-Konnevesilehdessä 26.3.2015

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Koulutus on tie tasa-arvoon

Äitini oli suvun ensimmäinen ylioppilas. Suoritus oli kaikista niin huikaiseva, että kesti yli 10 vuotta ennen kuin hän jatkoi opintojaan. Isäni lopetti koulunkäynnin kansakouluun. Itse olen opiskellut tohtorintutkintoon asti. Tilastojen valossa tämä on harvinaista, sillä koulutustason periytyvyys on suurta. koulutuksen tasa-arvo

Yliopisto-opiskelijoiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeakoulutettuja ja osallistuvat lapsen opintojen tukemiseen paitsi taloudellisesti, myös tarjoamalla oman kokemuksensa opiskelusta ja työelämästä sekä välittämällä lapselle omia arvojaan ja asenteitaan.

Me emme voi valita millaiseen perheeseen synnymme. Yksinhuoltajan tai alkoholistin lapsi ei ole valinnut itse lähtökohtiaan elämälleen. Yhtä vähän koulutettuun ja hyvätuloiseen perheeseen syntynyt lapsi on itse ansainnut parempia lähtökohtiaan elämälle.

Hyvä koulutustaso tarkoittaa usein enemmän valinnan mahdollisuuksia elämässä, parempia tuloja ja parempaa terveyttä. Koulutus, aina varhaiskasvatuksesta alkaen, on kaikkein tehokkain keino tasata hyvinvointieroja väestössä.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on tasa-arvon kärkimaita. Tasa-arvo on meille jopa niin itsestään selvää, ettemme aina tunnista yrityksiä heikentää ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia hyvään elämään tai piileviä syrjiviä rakenteita. Yhä uudelleen on perusteltava; miksi lukukausimaksuja ei voi ottaa käyttöön, miksi opintotukea ei voi leikata ja miksi oikeus opintotukeen on oltava myös silloin, kun ensimmäiselle koulutusalalle työllistyminen loppuelämäksi on syystä tai toisesta mahdotonta.

Tänään juhlitaan tasa-arvoa ja Minna Canthia, joka oli oman aikansa radikaali tasa-arvotyön puurtaja. Hän kysyi: ”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?” Hellittämättömällä työllä ne voivat toteutua. Pidetään tavoite kirkkaana.

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Joustava koulupäivä sujuvoittaisi perheiden arkea

Kouluikäisten lasten perheiden arki on nykyisin usein liian kiireistä, työpäivät ovat pitkiä ja loppuilta kuluu harrastuksiin kuljettaessa. Toisaalta samaan aikaan ongelmana ovat pienten koululaisten yksinäiset aamut ja iltapäivät tai vaihtoehtoisesti ylisuuret hoitoryhmät. Edellä mainittuihin ongelmiin on viime vuosina etsitty ratkaisuja kunnissa. Moni toisluokkalainen on jäänyt ilman aamu- ja iltapäivähoitoa, ja harrastus- ja kerhotoimintaa on kutsuttu mukaan hätiin.

ice-hockey-570892_1280Opetus- ja kulttuuriministeriö on kutsunut professori Lea Pulkkisen selvittämään joustavaa koulupäivää, sen parhaiten toimivia käytäntöjä ja tekemään tutkimukseen pohjautuvia kehittämisehdotuksia mallin vakiinnuttamiseksi. Joustava koulupäivä koostuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun kerhotoiminnasta, jota saatetaan sijoittaa myös oppituntien väliin. Joustavan koulupäivän laajempi käyttöönotto tukisi lasten kasvua ja -kehitystä ja lisäisi lasten ja perheiden hyvinvointia.

Lasten yhdenvertaisuus kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa toteutuisi paremmin, kun harrastustoiminta olisi osa koulupäivää. Malli mahdollistaisi jokaiselle lapselle ainakin yhden harrastuksen. Harrastusten on todettu olevan merkittävä osatekijä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Perheiden arki helpottuisi, kun illat ja viikonloput vapautuisivat perheiden yhteiseen ajanviettoon. Koululaisten yksinäiset aamut ja pitkät iltapäivät vähenisivät. Parhaassa tapauksessa kunta myös säästäisi iltapäivähoidon kustannuksissa kutsumalla järjestöjä mukaan joustavan koulupäivän toteutukseen.

Harrastustoiminnan sijoittaminen koulupäivien yhteyteen helpottaisi harrastetilojen ruuhkahuippuja alkuillan tunneilta. Uudistus voisi lisätä myös uusien työpaikkojen syntyä harrastusalalle.

Joustavan koulupäivän avulla olisi mahdollista lisätä koululaisten liikuntaa lähelle 1-2 tunnin päivittäisen liikunnan minimisuositusta. Liikunnan, musiikin ja muun luovan toiminnan lisäämisellä koulupäiviin on myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin, työrauhaan ja viihtyvyyteen. Joustava koulupäivä tukisi hyvin perusopetuksen tavoitteita.

Elina Sillanpää
Liikuntatieteiden tohtori
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Kansanedustajaehdokas (Keski-Suomi, vihr.)

Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 13.3.2015. Kirjoitus on tehty yhteistyössä Uudenmaan vihreän eduskuntavaaliehdokkaan Inka Hopsun kanssa.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti