Elina Sillanpää

Vihreät jättivät Terhi Ek:n johdolla valtuustoaloitteen asukasraatien perustamiseksi Laukaaseen. Aloitteen olivat aleekirjoittaneet useat muidenkin ryhmien jäsenet.
—

VALTUUSTOALOITE: Asukasraadit Laukaaseen 28.5.2012

Monissa kunnissa on jo vuosien kokemus eri hallinnon alojen kiinteistä asukasraadeista ja kehittämisprosessien yhteydessä perustetuista hankkeen ajan toimivista asukasraadeista. Esimerkkikaupunkeja mm. Jyväskylä, Espoo, Turku, Tampere, Lohja, Forssa.
Asukasraadin tehtävä
Asukasraatien tehtävänä on toimia linkkinä asuinalueen tai palvelualueen asukkaiden ja viranhaltijoiden sekä päättäjien välillä. Asukasraadin jäsenet voidaan esimerkiksi nimetä toimintakaudeksi kerrallaan ja valinta tapahtuu hakemusten pohjalta, mutta lopullisesti arvalla.
Kunnassa asukkaiden näkemysten kuuleminen on tärkeää, koska kyseessä on juuri heidän palvelunsa. Sen lisäksi kuuleminen on tärkeää ja hyödyllistä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa palveluiden kehittäminen ei ole aina mahdollista niiden määrää tai valikoimaa kasvattamalla.
Osallistavassa kunnassa otetaan kuntalaisten mielipiteet huomioon päätöksissä ja jo päätösten valmistelussa. Laaja osallistuminen luo luottamusta, luottamus kasvattaa yhteisöllisyyttä ja pitkällä aikavälillä luo sitoutumista ja onnellisuutta sekä lisää alueen asukkaiden hyvinvointia.
Laukaassa asukasraati voisi aloittaa esimerkiksi kaavoituksen asukasraadilla. Seuraavaksi voisi ottaa kokeiluun päivähoidon ja koulun yhteisen raadin tai eri toimialojen yhteiset alueelliset raadit.

Laukaassa 28.5.2011

Valtuusto siunasi eilen yksimielisesti Kirkonkylän keskuspäiväkodin ja alakoulun rakentamissuunnitelman. Ensi syksynä alkavat uuden koulun 1. vaiheen rakennustyöt, jolla pääasiassa katetaan koulun lisätilan tarve.

Koulutus- ja sote-lautakunnat päättivät aiemmin kiirehtiä hankkeen 2. vaiheen toteuttamista niin, että suunnittelu aloitetaan välittömästi ja rakentamistyöt heti 1. vaiheen rakentamisen päätettyä vuonna 2014. Kiirehtimisen taustalla ovat sisäilmaongelmat, joista kärsivät lukuisat koulun oppilaat ja opettajat.

Alla oma puheeni eilen valtuuston kokouksessa.
—
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vihreä valtuustoryhmä iloitsee lautakuntien sekä kunnanhallituksen vastuullisuudesta. Päiväkotilasten, pienten koululaisten ja arvokasta työtä tekevien ohjaajien ja opettajien ääntä on vihdoin kuultu päätöksenteossa. Ainakin tähän asti eri poliittiset ryhmät ovat olleet yksimielisiä siitä, että kirkonkylän alakoulun oppilaiden on saatava työskennellä terveissä tiloissa niin pian kuin mahdollista. Vuosien epävarmuus on vihdoin vaihtumassa iloksi ja luottamukseksi siitä, että parempaa ilmaa on luvassa.

Kirkonkylän keskuspäiväkodin ja uuden alakoulun rakentaminen on mittava investointi. Se tarkoittaa taloudellisesti tiukkoja aikoja vuosiksi eteenpäin. Se on myös arvovalinta. Päättäjät ovat asettaneet ihmisten terveyden korkealle arvojärjestyksessään. Laukaan kilpailuvaltti ei tule jatkossa olemaan alhainen veroprosentti, vaan terveet ja turvalliset tilat lapsille.

Toki tämän päivän päätös ratkaisee vain kirkonkylän kahden päiväkodin ja alakoulun ongelmat. Valitettavasti muillakin kouluilla on ongelmia tilanahtauden ja heikon sisäilman kanssa. Kirkonkylän koulurakentaminen ei tietenkään saa vaarantaa muiden Laukaalaisten oppilaiden oikeutta opiskella turvallisessa ympäristössä.

Sisäilmaongelmien lisääntyminen on osittain seurausta siitä, että rakennusten kunnossapitomäärärahat ovat riittämättömät. On kestämätöntä, että rakennukset menevät pysyvästi pilalle sellaisten syiden vuoksi, jotka voitaisiin helposti korjata kevyillä kunnostustoimenpiteillä. Tahdomme talkkarit takaisin kouluille ja muihin kunnan rakennuksiin!

Keskuspäiväkoti on mitoitettu nykyiselle lapsimäärälle mikä tarkoittaa sitä, että tuleva lapsimäärän kasvu ohjataan yksityiseen päivähoitoon. On perustelua, että kunnassa investoidaan ensi sijassa tiloihin, joissa olevat palvelut on pakko tuottaa kunnan omana toimintana, kuten esimerkiksi peruskoulutus. Vanhemmat ovat myös olleet erittäin tyytyväisin yksityisen päivähoidon laatuun ja yhteistyö yrittäjien kanssa on sujunut hyvin.

Keskuspäiväkoti ja alakoulu tulevat valmiina olemaan satojen lasten hoito- ja työskentelypaikka. Suuri koko tuo synergiaetuja tukipalveluihin, mutta asettaa haasteita toiminnalle. Rakennussuunnittelussa on huomioitava lasten tarvitsema rauhallinen kasvuympäristö ja pienet ryhmät. On tarpeen ottaa päiväkotien ja koulujen koko henkilökunta mukaan suunnittelutyöhön heti alusta lähtien.

Kirkonkylän koulun ja keskuspäiväkodin uudisrakennus on huomattava investointi, joka tulee vaikeuttamaan kunnan jo muutenkin heikohkoa taloustilannetta. Vuosikymmenien aikana kerääntyneet investointipaineet laukeavat, valtionosuuden heikkenevät ja samaan aikaan kunta pyrkii kasvattamaan väkimääräänsä. Väestönkasvua kannattaakin tavoitella. Pienten ikäluokkien tulo työikään ja eliniän kasvu haastavat valtiontaloutta tulevina vuosina. Alueellisesti menestyjiä tulevat olemaan ne kunnat, joissa on paljon työikäistä väestöä.

Kasvuvauhti ei saa kuitenkaan olla niin nopea, että se vaarantaa nykyisten ja tulevien kuntalaisten palvelut tai laadukkaan asumisen. Asukasmäärän kasvu on sovitettava myös ympäristön kannalta kestäviin rajoihin.

Arvoisat valtuutetut

Vihreiden mielestä Laukaaseen on pikaisesti laadittava Taajama- ja kylärakennesuunnitelma, jossa linjataan kunnan eri kylille asetettavat kasvu- ja kehittymistavoitteet. Tällainen suunnitelma toisi ennustettavuutta kunnan investointien suunnitteluun. Voisimme välttää jatkossa paniikkiratkaisut, joilla päiväkoteja, koulutiloja ja muita kunnan palveluita joudutaan järjestämään kesän aikana seuraavaa syksyä varten tiloihin, jotka jo alun alkaen tiedetään epäsopiviksi niissä harjoitettavaan toimintaan.

Taajama- ja kylärakennesuunnitelman avulla asuinalueita voitaisiin ohjata kehittymään ennalta päätettyyn suuntaan. Väestönkasvu pystyttäisiin ohjaamaan alueille, joissa on riittävät palvelut, tilat ja harrastusmahdollisuudet myös uusien Laukaalaisten tarpeisiin. Sen avulla voitaisiin myös ylläpitää eläviä kyliä ja vahvistaa kyläkoulujen asemaa. Suunnitelman on oltava realistinen ja sen tekemistä täytyy edeltää laaja kuntalaiskeskustelu siitä millaiseksi kunnaksi haluamme Laukaan kehittyvän. Nauhamaisesti pääteiden suunnassa kasvavan Laukaan idean on ehkä aika päivittyä viihtyisien asuinalueiden Laukaaksi. Keskustelu on hyvä aloittaa jo nyt, jotta uusi valtuusto ensi vuonna voi linjata Laukaan tulevaisuutta perusteltujen näkemysten pohjalta.

Ryhmäpuhe Laukaan ja Konneveden kuntaliitos, Elina Sillanpää (vihr.)

Vihreät ovat yksimielisiä siitä millaista Laukaata me haluamme olla rakentamassa – kunnan koosta riippumatta. Meille tärkeää on päätöksenteon avoimuus, kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, lähipalveluiden turvaaminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin huomioiva kaavoituspolitiikka, joka perustuu yhdyskuntarakenteen kehittämiseen viihtyisiksi asuinalueiksi, joissa huomioidaan ympäristö-, luonto ja esteettiset arvot sekä kaikenikäisten kuntalaisten liikkumismahdollisuudet. Me arvostamme lähikauppoja, lähikouluja, kirjastoja, paikallisia yhdistystoimijoita ja kulttuurintuottajia. Paikallisuus, pienimuotoisuus ja palveluiden ja päivähoito-, opiskelu- ja työpaikkojen sijainti lähellä kotia on meille elämänlaatua, joka ei ole rahalla korvattavissa.

Monet uudet laukaalaiset ovat valinneet Laukaan asuinpaikakseen kokeiltuaan ensin asumista muuallakin. Me haluamme asua kunnassa, jossa esimerkiksi palveluista vastaavat ihmiset, ei kasvoton byrokratiakoneisto. Siksi Laukaa on meille sopivan kokoinen kunta asua.

Meille vihreille ominainen ajattelutapa ottaa huomioon myös tulevien sukupolvien tarpeet ja mahdollisuuden onnelliseen elämään. Me emme tahdo elää velaksi lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. Siksi haluamme, että kunnassamme tehdään vastuullisia päätöksiä luonnonvaroja säästäen, luontoarvoista huolehtien ja kantamalla oman osuutemme ilmastonmuutoksen pysäyttämisen vuoksi vaadittavista toimenpiteistä.

Olemme pohtineet ennakkoluulottomasti kuntaliitoksen etuja ja mahdollisia haittoja. Kannatamme kuntaliitoksia, jos niiden avulla parannetaan Laukaan mahdollisuutta turvata kuntalaisilleen laadukas asuinympäristö ja hyvät palvelut myös tulevaisuudessa. Uskomme, että keskeisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat kunnan menestymiseen tulevaisuudessa, ovat mm. ilmastoystävällinen yhdyskuntarakenne, koulutetun henkilökunnan saatavuus, työpaikat, palveluiden turvaaminen ja kunnan talous.
Laukaan ja Konneveden kuntaliitosselvityksessä on huomioitu taajama-alueiden tiivistämistarpeet sekä hajanaisen kylärakenteen tuomat haasteet ja uhat kestävälle kehitykselle. Kävipä kuntaliitoksessa miten tahansa, toivomme, että laukaalaiset voivat sitoutua kestävän tulevaisuuden luomiseen. Ympäristönäkökulmasta Konnevedellä on osaamista ja asennetta ja on oletettavaa, että kuntaliitos toteutuessaan vahvistaisi ympäristönäkökulmien huomioimista Laukaassa muutenkin kuin ympäristölautakunnan nimessä.

Henkilöstön eläkkeelle jääminen tulee näkymään voimakkaasti Laukaan kunnassa tulevina vuosina. Jo nyt meillä on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista. Valtakunnallisesti monen pienen kunnan olemassaolo on jopa kiinni lääkärin saamisesta kunnan terveyskeskukseen. On epätodennäköistä, että kuntaliitos parantaisi koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön saatavuutta. Toisaalta kuten kuntaliitosselvityksessä todetaan, joillakin aloilla Konneveden osaavien henkilöiden työpanoksen siirtyminen Laukaaseen olisi Laukaalaisten etu.

Raportissa on realistisesti kuvattu tietojärjestelmien yhtenäistämisen yhdistämiskustannukset ja saatava lisenssisäästö vuosittain. Satojen tuhansien eurojen kustannukset muistuttavat jälleen kerran siitä, miten turhaa on maksaa ylikansallisille jättiyhtiöille satoja tuhansia euroja vuosittain, kun avoimen lähdekoodin ohjelmiakin on saatavilla.

Kuntaliitosselvityksessä mainitut mahdolliset yhdistymishyödyt painottuvat voimakkaasti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueelle ja pohdintoihin siitä, että vallitsevan lainsäädännön puitteissa kuntaliitos antaisi mahdollisuuden irtaantua seututerveyskeskuksesta. Monet luottamushenkilöt tuskailevat, että PARAS-lain velvoittama yhteistoimintasopimus terveyspalveluiden järjestämiseksi oli virhe. Nyt teimme kuntaliitosselvityksen, saman, laajasti epäonnistuneeksi tunnustetun lain lähtökohtiin perustuen. Ja vieläpä lain, jonka voimassaolo päättyy tämän vuoden loppuun. Tämä ei ole kestävä lähtökohta tulevaisuuden suunnitteluun.

Taloustyöryhmän raportoimat tunnusluvut osoittavat selkeästi, että Konneveden kunnan talous nojaa voimakkaasti valtionapujen varaan. On oikein, että ikääntyvän väestön eläminen kotiseudullaan turvataan valtion tuella. Valtion heikko taloustilanne näkyy kuitenkin jo tänä vuonna valtionosuuksien heikkenemisenä. Halutessaan valtioneuvosto voi valtionavuilla voimakkaasti ohjata kuntia pakkoliitoksiin. On todennäköistä, että tulevaisuudessa ei ole edes vaihtoehtoja, vaan poliitikkojen on valittava vain kahden huonon väliltä. Karsitaanko nyt olemassa olevia palveluita lopettamalla tietyt peruspalvelut kokonaan vai keskitetäänkö palvelut entistä harvempiin yksiköihin.

Kuntaliitosselvitys on varmasti tehty niin hyvin, kuin tässä aikataulussa ylipäätään oli mahdollista. Olemme erityisen tyytyväisiä selvitystyön etenemisestä tiedottamiseen, joka on ollut monipuolista ja kattavaa sekä käyttänyt hyväksi esimerkiksi sosiaalisen median mahdollisuuksia. Kuntaliitosselvitys on ollut erittäin suuri ponnistus viranhaltijoille ja olemme kiitollisia, ettei kuntalaisille tiedottaminen jäänyt muiden kiireiden alle. Selvitystyön yksi parhaimpia osuuksia ovat suunnitelmat lähidemokratian parantamiseksi. Toivottavasti ne toteutuvat kävi tänään miten hyvänsä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Monien tunnuslukujen valossa Laukaan tulevaisuus näyttää turvatulta toteutuupa liitos Konneveden kanssa tai ei. Hyvä väestökehitys, toimiva ja kustannustehokas organisaatio ja miellyttävä ympäristö eivät ole syntyneet sattumalta vaan ovat pitkäaikaisen hyvän työn tulosta. Säilytetään jatkossakin se mikä Laukassa on hyvää ja kasvetaan hallitusti luontoa ja ihmisten elämisen laatutekijöitä kunnioittaen.

Arvoisat valtuutetut,
tänne tullessani juttelin kahden 9-vuotiaan laukaalaisen kanssa kuntaliitoksista. Kysyin tyttöjen kantaa kuntaliitoksen Konneveden kanssa. ”Ai, mikä Konnevesi?” Päätin yrittää jotain helpompaa. Entä Jyväskylä? ”Ei, ei… tulisiko tännekin sitten rumia taloja ja kauheasti autoja. Ei me haluta. Eikö sitten olisi Laukaata enää?” Jotain positiivistakin tytöt löysivät, ehkä sitten saataisiin lisää bussivuoroja, joilla pääsisi harrastuksiin? Loppupäätelmä oli kuitenkin selvä. Olisi parempi jos olisi ”vain Laukaa”.
Vihreä valtuustoryhmä on samoilla linjoilla. Olisi hyvä, jos olisi vain Laukaa. Siitä säilyykö Laukaa paremmin yksin vai yhdessä Konneveden kanssa olemme hieman eri mieltä. Tänään äänestämme kuitenkin oman tunnon mukaan.

VALTUUSTOALOITE 2.4.2012

Aloite: Lähiruoan käytön lisääminen kunnan ateriapalveluissa

Lähiruoka tarkoittaa ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman maakunnan raaka-aineita ja jalostusta.  Samalla lähiruoka edistää alueen työllisyyttä ja taloutta.

Kunnat ovat merkittäviä elintarvikkeiden hankkijoita ja valmistajia. Laukaan kunnan ruokapalvelut tuottavat joka arkipäivä 3700 ateriaa esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, vanhustenhoitoon ja henkilökunnalle. Seudullisen hankintatoimen kautta elintarvikkeita hankitaan vuosittain satojen tuhansien eurojen arvosta. Lähiseudun tuottajien pääsy näille markkinoille tulee tehdä mahdolliseksi.

Lähiruoalla on kestävän kehityksen kannalta monia etuja. Lähiruoka tuotetaan lähellä ja siksi kuljetuskustannukset ja niiden aiheuttamat ympäristöpäästöt on minimoitu. Lähiruoka tukee paikallistalouden kehitystä ja omavaraisuutta. Ruuan alkuperä ja tuoreus tiedetään varmasti, kun yhteys ostajan ja tuottajan välillä toimii. Lähiruoka vahvistaa paikallista osaamista ja kulttuuriperinteitä.

Kilpailuttamisessa ei ole sallittua korostaa lähialueen taloutta ja työllisyyttä tai kuljetusmatkoja, mutta hankintojen kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteina voivat olla esimerkiksi laatu, toimitusaika, tuoreus, pakkauksen ominaisuudet, elinkaarikustannukset ja hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lähituotteiden saaminen mukaan tarjouskilpailuun edellyttää elintarvikehankintakäytäntöjen kehittämistä ja laatuominaisuuksien määrittelyä. Lähiruuan käytön lisäämiseksi on tarpeen esimerkiksi kouluttaa eri osapuolia, tehdä suunnitelmallista yhteistyötä ja päivittää kunnan hankintakriteerit.

Alkuvaiheessa lähiruoka saattaa tulla jonkin verran kalliimmaksi, sillä kilpailutukset joudutaan hoitamaan pienemmissä erissä. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös hankintojen vaikutus alueen työllisyyteen sekä ruoan tuotannon että jatkojalostuksen osalta. Julkisen sektorin ostot parantavat paikallisen yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä lähi- ja luomuruokamarkkinoilla. Julkisen sektorin vetoapu mahdollistaa tuottajien yhteistoiminnan, logistiikan ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Hankintakäytäntöjen uusiminen mahdollistaa myös tuotannon eettisyyden ottamisen mukaan hankintakriteereihin. Luomutuotannossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, luonnonvarojen säästäminen ja monimuotoisuuden vaaliminen sekä eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten tiukka noudattaminen. Kunta voi myös liittyä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan ja EkoCentrian toteuttamaan ”Portaat Luomuun” -ohjelmaan (http://www.portaatluomuun.fi).

Me allekirjoittaneet esitämme, että Laukaan kunta selvittää, millaisia esteitä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiselle on ja ryhtyy toimiin näiden esteiden poistamiseksi sekä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiseksi kunnan ruokapalveluissa.

Laukaassa 2. huhtikuuta 2012

Elina Sillanpää
Puheenjohtaja
Vihreä valtuustoryhmä

sekä useita muita allekirjoittajia

Lisätietoja:
Seuraavalle nettisivulle on koottu linkit useisiin lähiruokaan liittyviin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä ohjeistuksiin: http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/
Muun muassa:

• Lähiruoan käyttö julkisen sektorin ammattikeittiöissä
• Lähiruokaa, kiitos! – Seuturuoka saatavaksi -hankkeen satoa
• Kunnallisen ruokapalvelun hankintaoppaat (ostajan opas, päättäjän opas)
• Elintarvikekilpailutuksen menestystekijät paikallisesta näkökulmasta tarkasteltuna
• Julkisten ruokapalvelujen laatukriteerit

Valtuusto 2.4.2012 Ryhmäpuheenvuoro ja muutosesitys Elina Sillanpää (vihr.)

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on täysin välttämätön, sillä nykyisillä toimintatavoilla ja väestökehityksellä Suomessa ei pystytä jatkossa turvaamaan hyvinvointivaltiomme keskeisiä palveluita.

Kuntien ja valtion tehtävienjaosta ja resursseista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että kyseessä on nollasummapeli. Julkisen vallan tehtävänä on hoitaa ne palvelut, jotka lainsäädännöllä olemme asettaneet tarpeelliseksi. Valtio ei ole mikään setelipaino tai pohjaton kassa, joka kitsauttaan jättäisi tukematta kuntia ja kasaisi kuntien hoidettavaksi ylimäärin tehtäviä. Valtio olemme me samat ihmiset, jotka asumme kunnissa. Kestävyysvajetta, joka meillä on väistämättä edessä, ei paikata siirtelemällä vastuuta eri julkistahojen kesken.

On todellinen ongelma, että Suomessa on kuntia, joiden palveluiden turvaaminen on suurimmaksi osaksi valtionapujen varassa. Olemme tilanteessa, jossa työtätekevä väestö supistuu voimakkaasti. Samaan aikaan myös palvelutarve ja palveluiden kustannukset kasvavat huimasti. Uudistuksia on pakko tehdä, sillä valtiolla ei ole varaa korottaa kuntien valtionapuja.

Kyse on myös sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Nuoret, pienet ikäluokat ovat aivan kohtuuttoman tilanteen edessä. Jos emme pysty uudistamaan hallintoa ja palvelutuotantoa, meidän on vähennettävä kansalaisten tukia ja palveluita, mikä väistämättä lisää köyhyyttä, pahoinvointia ja turvattomuutta.

Käsittelyssä nyt olevan lausunnon esittelytekstissä lainataan Aulis Pöyhösen Kuntarakennekirjaa ja todetaan, että yhdyskuntarakenne ei eheydy kuntia yhdistämällä. On totta, että yhdyskuntarakenne ei eheydy kuntaliitoksen allekirjoituspäivänä, sillä yhdyskuntarakenne on pitkäjänteisen kaavoitustyön tulos. Kestävän tai kestämättömän kaavoitus- ja aluekehitystyön vaikutukset näkyvät kansalaisten arjessa jopa satoja vuosia, yhtä pitkään kuin rakennettu ympäristö säilyy. Harvoilla päätöksillä on yhtä kauaskantoiset seuraukset.

Kuntarakenneuudistus on tärkeä nimenomaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen järkevöittämiseksi sekä kuntien välisen epäterveen veronmaksajakilpailun poistamiseksi. Vihreiden mielestä on selvää, että kaupunkiseudun keskeiset taajamat ja kasvupainealueet on tarpeellista kaavoittaa yhden kaavoitusyksikön alaisuudessa, jotta voidaan parhaiten huomioida alueiden ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehittyminen.

Kuntien kilpailu näkyy myös meillä Jyväskylän ja Laukaan rajalla. Kaupunkimainen kaavoitus loppuu kunnan rajalle, eikä Leppävedeltä Seppälänkankaalle ole saatu kevyenliikenteen väylää aikaiseksi, vaikka sitä on vuosikymmenet odotettu. Tuskin kenellekään on epäselvää, että Laukaan pitkäaikainen tavoite on ollut turvata taloutensa kaavoittamalla houkuttelevia omakotitalotontteja rantamaisemiin ja houkutella näin hyvätuloisia veronmaksajia kuntaan. Laukaa on tyypillinen kehyskunta, joka hyötyy kaupungin läheisyydestä. Emme voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että 40% laukaalaisista työskentelee Jyväskylässä. Jyväskylä on myös luonteva asiointi- ja harrastuspaikka valtaosalle laukaalaisista ja ainoa suunta, jonne joukkoliikenne mahdollistaa kulkemisen myös autottomalle.

Meillä ei ole tällä hetkellä syytä liittyä heikosti taloutensa ja palvelunsa hoitaneeseen Jyväskylään. Meidän ei myöskään kannata teeskennellä etteikö Jyväskylä olisi Laukaan luontevin yhteistyökumppani. Jos hallitus päättää tehdä kuntarakenneuudistuksen pakkokeinoin, on kasvava Jyväskylä taloudellisesti ja toiminnallisesti parempi kumppani kuin väestökehitykseltään heikot kunnat, joiden palveluiden turvaaminen vaatii tulevaisuudessa maksukykyistä kumppania.

Demokratiavaje on yksi keskeinen kuntarakenneuudistusta puoltava syy. On todellinen ongelma, että kuntalaisten vaaleilla valitsemat päättäjät päättävät nykyään kovin vähästä. Myös Laukaa on niin pieni kunta, että yhteistyötä tehdään kymmenissä erilaisissa yhteistyöorganisaatioissa esimerkiksi elinkeinopolitiikkaan, koulutukseen, pelastustoimeen ja terveydenhuoltoon liittyen. Todellisuudessa meillä on jo olemassa kaksitasoinen alueellinen hallinto – kunnallinen päätöksenteko ja sen yläpuolella olevat ylikunnalliset hallintohimmelit. Kuntalaisten ja jopa päättäjien vaikutusmahdollisuudet näiden toisen tason organisaatioiden toimintaan ovat vähäiset. Valta on etääntynyt kauas kuntalaisilta, valtuustossa ja lautakunnissa vain nuijitaan muualla tehdyt päätökset pöytään.

Erilaiset kuntayhtymät, liikelaitokset ja hallintohimmelit tulisi organisoida uudeksi hallinnon tasoksi. Aluekunta, maakuntahallinto, aluehallinto tai suurkunta… meille ei nimellä ole väliä, olennaista on se, että myös tuolla hallinnon tasolla asioista päättäisivät kansalaisten vaaleilla valitsemat päättäjät ja että ylemmän tason hallinolla on sekä rahoitus- että järjestämisvastuu, näiden mukana siis myös verotusoikeus. Paikallistuntemusta edellyttävä päätöksenteko, esimerkiksi peruskoulutuksesta, kyläkaavoituksesta ja harrastuspalveluista päättäminen, tehtäisiin edelleen nykyisissä kunnissa.

Kuntarakenneuudistuksen tulee olla myös demokratiauudistus. On harmillista ettei valmistellussa tekstissä ole käytetty hyväksi mahdollisuutta ottaa kantaa myös lähidemokratian parantamiseen. Laukaan kunnan vastausta toivottiin kysymykseen ”Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia koskevia säännöksiä?” Tähän on valitettavasti jäänyt vastaus antamatta.

Keskustelu siitä, onko nykyinen valtuusto- ja lautakuntapohjainen päätöksenteko lähidemokratian kannalta viisas tapa olisi myös syytä aloittaa nyt. Meistä valtuuston penkeissä istuvista ehkä tuntuu, että omat mahdollisuudet vaikuttaa yhteisiin asioihin ovat hyvät. Todellisuudessa kunnallinen päätöksenteko koetaan usein kankeaksi ja byrokraattiseksi ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet huonoiksi. On pohdittava myös uusia, kuntalaisia osallistavia tapoja keskustella ja päättää yhteisistä asioistamme. Esimerkiksi eri palveluiden ympärille kehitetyt kansalaisraadit voisivat olla toimivia ratkaisuja.

Arvoisat valtuutetut,

Kunnanhallituksen lausuntoesityksessä jätetään huomioimatta julkisen talouden kestävyysvaje, joka koskee yhtä lailla niin valtiota kuin kuntiakin. Laukaan kunnan väestökehitys ja taloudellinen tilanne ei myöskään ole niin hyvä, että se mahdollistaisi taloudellisesti ja väestökehityksiltään heikkojen kuntien palveluiden rahoittamisen ja järjestämisen tulevaisuudessa. Harmaantuvien kuntien palveluiden rahoittamiseen tarvitaan leveämmät hartiat.

Edellä mainittujen perusteluiden valossa en pidä kunnanhallituksen esitystä Laukaan kunnan lausunnoksi rakennetyöryhmälle järkevänä enkä perusteltuna.

Esitän Laukaan kunnan lausunnoksi seuraavaa:

(vedin keskustelun kuluessa alkuperäisen muutosesitykseni pois ja esitin seuraavan muokatun esityksen Laukaan kunnan lausunnoksi, osa lausunnosta on suoraan pohjaesityksestä)

Laukaan kunta korostaa perustuslailla turvattua kuntien itsemääräämisoikeutta. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamisessa tulee kunnioittaa perustuslain 121§:n säädöksiä siten, että mahdolliset kuntaliitokset toteutetaan vapaaehtoisesti kuntien omilla päätöksillä.

Laukaan ja Konneveden kunnat päättävät mahdollisesta kuntaliitoksesta huhtikuun 2012 aikana. Tätä kuntien itse vapaaehtoisesti käynnistämää kuntaliitosselvitystä ei ole huomioitu VM:n raportissa, vaan on esitetty selvitettäväksi Laukaan kunnan liittämistä Jyväskylän seutukaupunkiin ja Konneveden kunnan liittymistä Äänekoskeen. Väestörakenteeltaan kehityskelpoisten ja taloudellisesti hyvin hoidettujen kuntien mahdolliset kuntaliitokset tulisi toteuttaa kuntien itse esittämässä muodossa ja aikataulussa.

Laukaan kunta yhtyy selvityksen käsitykseen siitä, että kaikkien kuntien kehitys maassamme ei ole positiivinen. Ennen kaikkea demograafiset tekijät, joita selvitysraportissakin on esitelty, muutoksineen, huoltosuhteineen ja ikärakenteineen aiheuttavat tulevaisuudessa suuria haasteita kuntien taloudelle ja palveluiden järjestämiselle. Tästä syystä Laukaa on valmis osallistumaan kuntajakoselvityksiin jatkossakin, kunhan ne toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta kuntien omaa tahtoa kunnioittaen.

Laukaa on valmis osallistumaan ministeriön esittämään kuntajakoselvitykseen rakennetyöryhmän ehdottamalla 9 kunnan selvitysalueella. Laukaan kunnan mukaan selvitys on mahdollista tehdä myös koko maakunnan alueella.
Laukaan kunta varaa mahdollisuuden jatkaa myös itsenäisenä kuntana.

Vuonna 1593 perustettu sydämellinen Laukaa on rakenteeltaan, väestökehitykseltään ja taloudeltaan kykenevä huolehtimaan kuntalaistensa palvelutarpeesta myös tulevina vuosina. Laukaan kunta on osoittanut pystyvänsä turvaamaan kuntalaisilleen laadukkaat ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut sekä viihtyisän, maaseutumaisen asumisympäristön. Suhtaudumme myönteisesti kuntayhteistyöhön naapurikuntien kanssa ja pidätämme itsellämme oikeuden vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin tilanteen niin vaatiessa.

Muutosesitys hävisi äänestyksessä pohjaa vastaan äänin 30-13. Muutosesityksen puolesta äänestivät vihreät, perussuomalaiset, kokoomus ja KD:n toinen edustaja. Laukaan kunnan lausunnoksi tuli näin ollen kunnanhallituksen pohjaesitys hieman muokattuna.

Laukaan vihreät ry jätti kuntalaisaloitteen Kirkonkylän alakoulun uudisrakentamisesta. Vihreät vaativat, että hankesuunnitelmatyöryhmä ja tekninen lautakunta tuovat valtuuston päätettäväksi Kirkonkylän alakoulun uudisrakentamissuunnitelman siten, että ainakin yksi valtuustolle valmistelluista vaihtoehdoista on uusi yhtenäinen koulurakennus, jonka rakentamistyöt aloitettaisiin mahdollisimman pian.

Vihreiden mielestä valtuuston tulee tehdä periaatepäätös siitä, lähdetäänkö Kirkonkylän koulun tilannetta korjaamaan vuosikymmeniä kestävällä rakennuspalaratkaisuilla vai investoidaanko uuteen kouluun, jonka rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian. Koska kunnan investointitilanne on vaikea, valtuustolle on syytä tuoda päätöksenteon pohjaksi myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit, kuten ns. elinkaarimalli.

Kirkonkylän alakoulun tilat ovat riittämättömät kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Koulurakennuksissa työskentelevät opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat kärsivät jatkuvista vakavista sisäilmaongelmista, joita ei useista remonteista huolimatta ole saatu korjattua. Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys ja henkilökunta ovat ottaneet voimakkaasti kantaa uuden koulurakennuksen puolesta. Valtuustolle on annettava mahdollisuus tehdä samoin.
Valtuustoaloite

Liite 1 (Vanhempainyhdistyksen kannanotto)

Liite 2 (Henkilökunnan kannanotto)

Lisätietoja:

Terhi Ek
Puheenjohtaja
Laukaan vihreät ry
puh. 041 5477 107
email. terhi.ek@kolumbus.fi

Elina Sillanpää
Puheenjohtaja
Vihreä valtuustoryhmä
puh. 050 3690 624
email. elina.sillanpaa@vihreat.fi

Julkaistu Laukaa-Konnevesilehden yleisöpalstalla 16.2.2012

Laukaan kunta on merkittävä elintarvikkeiden hankkija.  Seudullisen hankintatoimen kautta elintarvikkeita hankitaan vuosittain satojen tuhansien eurojen arvosta. Painottamalla hankinnoissa lähellä tuotettua ja valmistettua ruokaa voitaisiin edistää oman maakunnan työllisyyttä ja taloutta.

Julkisen sektorin ostoja suuntaamalla parannetaan paikallisen yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä lähi- ja luomuruokamarkkinoilla. Kunnan elinkeinopoliittisella tuella voidaan kehittää paikallisten tuottajien yhteistoimintaa, järkevöittää logistiikkaa ja parantaa toimitusvarmuutta.

Kilpailutuslainsäädännössä ei tällä hetkellä ole sallittua korostaa lähialueen taloutta ja työllisyyttä tai kuljetusmatkoja, mutta hankintojen kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteina voivat olla esimerkiksi laatu, toimitusaika, tuoreus, pakkauksen ominaisuudet, elinkaarikustannukset ja hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lähituotteiden saaminen mukaan tarjouskilpailuun edellyttää elintarvikehankintakäytäntöjen kehittämistä ja laatuominaisuuksien määrittelyä. Lähiruoan käytön lisäämiseksi on tarpeen esimerkiksi kouluttaa eri osapuolia, tehdä suunnitelmallista yhteistyötä ja päivittää kunnan hankintakriteerit.

Hankintakäytäntöjen uusiminen mahdollistaa myös tuotannon eettisyyden ottamisen mukaan hankintakriteereihin. Vastuullisessa tuotannossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, luonnonvarojen säästäminen ja monimuotoisuuden vaaliminen sekä eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten tiukka noudattaminen.

Laukaan kunnan pitää pikaisesti selvittää millaisia esteitä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiselle on, ja ryhtyä toimiin näiden esteiden poistamiseksi sekä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiseksi kunnan ateriapalveluissa.

Elina Sillanpää
Terhi Ek
Vihreät kunnanvaltuutetut

Keski-Suomen Vihreät:
Kuntakartta ei ratkaise ongelmia

Keskisuomalainen uutisoi verkkosivuillaan 9.2. Keski-Suomen Vihreiden kannanoton ministeriön kuntarakenne-ehdotukseen. Kannanoton otsikko “Palvelut edellä kuntauudistukseen” oli uutisessa tiivistetty muotoon “Ehdotetut kunnat liian pieniä”, josta saattaa saada virheellisen käsityksen Keski-Suomen vihreiden kannasta kuntauudistukseen.

Keski-Suomen Vihreät ei pidä esitettyä kuntakarttaa hyvänä ratkaisuna ongelmiin, joiden syy on ikääntyminen ja terveysmenojen kasvu. Kuntauudistusta pitäisi karttojen sijasta lähteä toteuttamaan palveluiden turvaamisen näkökulmasta.

Ehdotetut suurkunnat eivät tuo ratkaisua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rahoitusongelmiin. Tehokkaasti nämä palvelut voidaan järjestää vain satojen tuhansien asukkaiden väestöpohjalla tai yliopistosairaaloihin pohjautuvissa ns. terveydenhuollon miljoonapiireissä. Ensin pitäisi poliittisesti ratkaista, säilytetäänkö terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla vai pitäisikö perustaa esimerkiksi maakunnallisia tai alueellisia terveyspiirejä, joiden vastuulle perusterveydenhuollon palvelut siirretään. Vuosikymmenen kuluttua Keski-Suomen pikkukuntien väestöstä yhä suurempi osa on eläkeläisiä eivätkä kuntien verotulot riitä rahoittamaan julkisia terveyspalveluita.

Vihreät toivoo, ettei tämä tärkeä keskustelu jää kuntauudistuksen periaatteelliseksi vastustamiseksi, vaan puhutaan vaihtoehtoisista ratkaisuista palveluiden rahoituskriisin. Nyt on tuotava esiin erilaisia toteutusmalleja, joilla julkisen terveydenhuollon kustannustehokkuutta voidaan parantaa nopeasti. Keskustelu kuntakartoista on toissijaista – ensijaista on keskustella erilaisista mahdollisuuksista  järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tasa-arvoisesti kaikille kuntien asukkaille.

Lisätietoja:
Elina Sillanpää, pj.
Keski-Suomen Vihreät ry
gsm 050 3690624
email elina.sillanpaa@vihreat.fi

Keski-Suomen vihreiden kannanotto tänään julkaistuun kuntakarttaan.

Keski-Suomen Vihreät tukee lämpimästi liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) ajatusta (HS 13.11.) lasten linja-autolippujen maksuttomuudesta.

- Ensimmäinen ja kiireellisin askel oikeaan suuntaan on julkisen liikenteen lastenlippujen ikärajojen yhtenäistäminen.  Nykyisin  junalla voi matkustaa juniorilipulla 17-vuotiaaksi saakka, mutta bussilla kuljettaessa  jo 12-vuotiaan on ostettava aikuisten lippu.  Alaikäistä tulisi pitää lapsena myös linja-autoliikenteessä, Keski-Suomen Vihreiden puheenjohtaja Elina Sillanpää kritisoi.

Keski-Suomen Vihreiden mielestä alle 18-vuotiaiden maksuton  joukkoliikenne totuttaisi lapset ja nuoret julkisen liikenteen käyttäjiksi jo pienestä pitäen ja toisi helpotusta lapsiperheiden muutenkin tiukkaan talouteen.

- Bussimatkojen  maksuttomuus tukisi myös lasten ja nuorten keskinäistä yhdenvertaisuutta ja lisäisi itsenäisen harrastamisen mahdollisuuksia,  kun  riippuvuus vanhempien kyvystä  järjestää matkojen kulkeminen vähenisi,  Sillanpää perustelee.

Nuorten mopo- ja skootterionnettomuudet ovat poliisin mukaan huolestuttavasti lisääntyneet.  Edulliset tai ilmaiset matkat julkisilla liikennevälineillä olisivat monessa perheessä hyvä syy harkita mopon tai skootterin hankintaa tarkemmin.

- Olemme ilahtuneita liikenneministerin aloitteesta ja toivomme, että asia etenee. Lasten matkalippujen hinnoittelu on suuri epäkohta, johon tulee puuttua, Sillanpää toteaa.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Elina Sillanpää, puh. 050 – 369 0624

Lue Keski-Suomen vihreiden tiedote täältä. Myös Laukaan vihreät tulevat jättämään lähiruoan lisäämisestä valtuustoaloitteen helmikuun valtuustossa.

Yleisönosastokirjoitus Laukaa-Konnevesilehdessä 5.1.2012

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto vieraili maanantai-iltana Laukaan pääkirjastolla, täydessä opintosalissa. Haavisto on tullut tunnetuksi erityisesti rauhanvälittämistehtävistään. Kenties tunnetuin niistä on Darfurin kriisi vuonna 2007, jota hän ratkoi YK:n erityisasiantuntijana. Kansanedustajan tehtäviensä ohella Haavisto on ehtinyt viime vuosina toimimaan muun muassa vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa, luennoitsijana Helsingin yliopistossa ja Bristolin yliopistossa Isossa-Britanniassa sekä lukuisissa muissa kansainvälisissä tehtävissä.
Jyväskylän yliopistolla hän luennoi aiheesta Kuinka edistää hyvinvointia konfliktialueilla. Laukaassa Haavisto kertoi kokemuksistaan rauhanneuvottelijana ja vastaili yleisön kysymyksiin presidentin tehtävien näkökulmasta. Yleisö halusi kuulla Haaviston näkemyksiä mm. Venäjän varustautumiseen, armeijan käymisen vaihtoehtoihin tulevaisuudessa, naisten palkkatasa-arvoon ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon.
Haavisto taustoitti myös tuoretta kirjaansa Anna mun kaikki kestää. Kirja kertoo hänen rauhanvälitystehtävistään ja kokemuksistaan kriisialueilla. Kirjasta välittyy selkeä kuva Haaviston taidoista neuvottelijana ja sillanrakentajana erilaisten näkemysten välille. Saman vaikutelman sai opintosaliin kertynyt vaikuttunut joukko laukaalaisia kuunnellessaan selkeäsanaisesti ja rauhallisesti esiintyvää presidenttiehdokasta.
Terhi Ek
Elina Sillanpää

Lue kirjoitukseni Laukaan vihreiden sivuilta

Keski-Suomen vihreiden syyskokouskannanotto ottaa kantaa kolmannen vaihemaakuntakaavan luonnokseen. Yhdistys aikoo myös tehdä yksityiskohtaisemman muistutukseen kaavaluonnoksesta joulukuun aikana.

Kolmannen vaihemaakuntakaavan luonnos on parhaillaan nähtävillä. Lausuntoja ja palautetta voi jättää vuoden loppuun asti.

Lue Keski-Suomen vihreiden kannanotto täältä.

Laukaan kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys ja koulun henkilökunta ovat olleet viime aikoina aktiivisia kirkonkylän alakoulun asioissa. Koulutuslautakuntaa ja teknistä lautakuntaa on lähestytty vanhempainyhdistyksen kannanotolla, Laukaa-Konnevesilehden yleisönosastolla on julkaistu kaksi mielipidekirjoitusta ja kirkonkylän pääkirjastolla on allaekirjoitettavana aloite uuden koulun puolesta.

Molemmat vetoomukset on myös toimitettu valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä hanketyöryhmän jäsenille tiedoksi. Eilen kirjastolla olevaan aloitteeseen oli jo kertynyt noin 500 allekirjoitusta ja vielä ehtii oman puumerkkinsä raapustamaan, jos kokee asian tärkeäksi!

Laukaan kirkonkylän vanhempainyhdistys ry suosittaa yksimielisesti hyvin perusteltujen näkemyksiensä jälkeen, että ”nykyiselle koulurakennukselle tehdään enää vain välttämättömät toimenpiteet, jotta koulunkäynti voi tiloissa jatkua siihen asti, kunnes uusi koulurakennus otetaan käyttöön. Uuden koulun rakentaminen tulee aloittaa huolellisen suunnittelun jälkeen niin pian kuin mahdollista.”

Oppilaiden ja henkilökunnan terveys, kasvavat oppilasmäärät, toimimattomat tilat ja lukuisat epäonnistuneet remontit puoltavat yksiselitteisesti uutta koulurakennusta.

Henkilökunnan kannanoton luettuani, en voi kuin yhtyä heidän loppulauseisiinsa : ”Toivomme , että kuntapäättäjiltä löytyy rohkeutta, innovatiivisuutta ja sydäntä tehdä suuri pitkäntähtäimen päätös niin nykyisten kuin tulevien laukaalaisten perheiden eduksi.”

Vanhempainyhdistyksen kannanotto tekniselle lautakunnalle

Henkilökunnan kannanotto

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 14.11.2011

1§ Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2012

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Laukaan kunnan taloudellinen tilanne on jälleen kerran melko vaikea, eikä veroprosentin korotukselta voida välttyä. Tilastollisten tunnuslukujen valossa on vaikea ymmärtää miksi. Laukaan kunta ja uskon, että myös seututerveyskeskus järjestää terveydenhuollon palvelut erittäin kustannustehokkaasti. Esimerkiksi vuonna 2009 perusterveydenhuollon kustannukset olivat 488€/as Laukaassa, kun koko maan keskiarvo oli 602€/as. Vastaavasti erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 735€/as, kun koko maan keskiarvoiset kustannukset olivat 959€/as.

Vaikka kunta tuottaa palvelut kustannustehokkaasti, on rahasta jatkuva pula. Koska ongelma ei mitä ilmeisimmin ole menopuolella, on sitä etsittävä tulopuolelta. Vaikka työllisyysaste on Laukaassa kohtuullisen hyvä ainakin verrattuna muuhun Keski-Suomeen, suuri lasten ja iäkkäiden määrä sekä patoutuneet investoinnit rasittavat kunnan taloutta.

Verotuloja on perinteisesti pyritty Laukaassa lisäämään kaavoittamalla houkuttelevia tontteja rantamaisemiin. Jotain muutakin pitäisi keksiä, sillä rantarakentaminen on johtanut joillakin uusilla asuinalueilla luonnon ja ihmisten kannalta haitallisiin ratkaisuihin. Muutaman rantatontin rakentamisella on heikennetty lähialueiden asukkaiden mahdollisuutta nauttia laadukkaasta elinympäristöstä.

Toivottavasti jatkossa kaavoituksen lähtökohdaksi esimerkiksi mahdollisesti hankittavalla Laajalahden alueella otetaan laajat, luonnontilaiset kaikkien yhteisessä käytössä olevat ranta-alueet. On parempi kaavoittaa 100 tonttia, joiden asukkailla on mahdollisuus nauttia luonnosta, maisemasta ja rannasta, kuin varata tämä etuoikeus vain muutamille.

Tänään kunnanvaltuusto on pakkotilanteen edessä. Verojen korottamiseen ei pidä lähteä kevein perustein. Tässä taloustilanteessa muutakaan realistista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Kuntaliiton mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0.5 % – yksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Vastaavaan verojen korotukseen on tarvetta ensi vuotta ajatellen myös Laukaassa.

Verotuloilla saadaan toivottavasti myös lisää hyvinvointia. Lakisääteiset terveystarkastukset lapsille ja nuorille, lisää lääkärin vastaanottoaikoja sekä uusi koulukuraattori. Myös uudet, puhtaat työ- ja asiointitilat kunnan työntekijöille ja kuntalaisille vaativat toteutuakseen pääomaa.

Meillä on tänään kaksi järkevää vaihtoehtoa. Joko korottaa kunnallisveroa puolella prosenttiyksiköllä 20,5%:iin tai tehdä maltillisempi 0,25% -yksikön korotus sekä korottaa lisäksi kiinteistöveroja kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti. Molempien vaihtoehtojen kustannusvaikutus on samanlainen.

Verotuksen ykkösperiaate pitää olla veronmaksukyky. Tärkeää on myös huomioida työnteon kannustavuus ja erilaiset yrittäjäryhmät. Nykyinen verotuskokonaisuus kohtelee erityisen ankarasti keskituloisia palkansaajia, jotka eivät ole oikeutettuja merkittäviin vähennyksiin verotuksessa ja maksavat tulojen mukaan korkeimpia maksuja kunnallisista palveluista.

Pohjaehdotuksena oleva kunnanhallituksen esitys tarkoittaisi kahden keskituloisen palkansaajan perheessä 334€:n lisälaskua vuodessa. Se on paljon, kun menotkin ovat monesti tässä elämänvaiheessa suuret. Valtaosa lapsiperheistä on tulonsiirtojen nettomaksajia ja lapsiperheiden nettotulonsiirrot ovat yhä enemmän miinusmerkkisiä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi lapsiperhe maksaa veroina kunnalle enemmän kuin kuluttaa ja on sen vuoksi taloudellisesti tiukoilla muutenkin haastavassa elämänvaiheessa.

Vihreät ovat pitkällisten pohdintojen jälkeen päätyneet siihen, että paras ratkaisu on korottaa sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroa maltillisesti.

Kunnallisvero on tasavero, jota maksetaan myös sosiaaliturvasta. Tasaveron luonteesta huolimatta pienillä työtuloilla kunnallisvero on voimakkaan progressiivinen erilaisista vähennyksistä johtuen. Progressio häviää lähes kokonaan, kun bruttopalkka kuukaudessa ylittää 2000€:a.

Kiinteistöveron tuotto menee kokonaisuudessaan kunnille peruspalveluiden rahoitukseen.  Kiinteistöverolla on monia etuja. Kiinteistöveron tuotto on vakaa ja sitä on vaikea kiertää, koska rakennuksia ei voi siirtää veroparatiiseihin tai siirtää pääomatuloksi. Yritetty varmasti on!

Kiinteistöveron määrä perustuu maapohjan arvoon, joka on kalliimpi taajamissa kuin maaseutualueilla esimerkiksi kunnan rakentaman infrastruktuurin vuoksi sekä laskennalliseen rakennusarvoon, joka ei vastaa kiinteistön todellista jälleenmyyntiarvoa.

Tuloveron korotuksen ongelmana, on ettei se kohdistu oikeudenmukaisesti kaikkein parhaiten toimeentuleviin kuntalaisiin. Täysin oikeudenmukaista ratkaisua ei käytettävissä olevin keinoin ole mahdollista saavuttaa, mutta uskomme, että sekä kunnallisveron että kiinteistöveron maltillinen korottaminen takaisi sen, että kaikki kuntalaiset osallistuvat yhteisiin talkoisiin.

Esitän, että vuoden 2012 tuloveroprosentiksi päätetään 20,25%.

Pyydän valtuutettuja huomioimaan, että esityksen toteutuessa seuraavassa pykälässä kiinteistöveroprosentit tulevalle vuodelle tulisi päättää kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti, jotta kunnallisiin palveluihin ei kohdistu kohtuuttomia säästöpaineita.

Ehdotus sai kannatusta ja tuli kahden äänestyksen jälkeen valtuuston päätökseksi. Valitettavasti kiinteistöveron korotus ei toteutunut, vaan vihreän ryhmän esittämä korotus hävisi äänestyksen selvästi. Tämän seurauksena ennestään karsitusta talousarviosta joudutaan karsimaan vielä noin 300 000 euroa.

Kiinnostavia lähteitä:

Kuntien veroprosentit vuonna 2011

Tuloverotus eri tuloluokissa

Puhe valtuuston kokouksessa 24.10.2011

Lainaus viime vuoden talousarviokäsittelystä koskien sosiaali- ja terveyslautakunnan budjettia:

Talousarvioon ei sisälly mitään suunnitelmaa siitä, miten aiomme ensi vuonna hoitaa ne kuntalaiset, joilla ei ensi vuonna ole hoitopaikkaa. (…) Myös ne kuntalaiset, joiden tahtoa me tänään edustamme edellyttävät, että kaikenikäiset laukaalaiset saavat ihmisarvoista hoitoa ja huolenpitoa. Ehkä tämä ihmisarvoinen hoito järjestetään lisäbudjetilla tulevana vuonna – tähän talousarvioon sitä ei ainakaan ole sisällytetty.

Niinhän siinä sitten kävikin. Sote-lautakunnan budjetinteon yhteydessä pakolla karsitut miljoonat maksetaan kuitenkin tänä vuonna. Todellisuus lukujen takana on karu. Ikäihmisiä pompotellaan parin päivän välein paikasta toiseen, kun kotona ei enää pärjää eikä pysyvää palvelusasumispaikkaa ole saatavilla. Sekin on nyt nähty, ettei vanhustenhuolto pärjää ilman sijaisia.

Vähintään yhtä vakavia asioita on myös muiden lukujen takana. 200000 euroa lisää lastensuojelun laitoshoitoon. 35000 euroa lisää lastensuojelun avohuoltoon. Palveluostoihin tarvittavan1,5 miljoonan lisämäärärahan takana on kasvu erityisesti lastentautien ja neurologian ostopalveluissa, lasten ja nuorisopsykiatriassa sekä psykiatrisessa palveluasumisessa.

Arvoisat valtuutetut

Ongelma on jo räjähtänyt käsiimme. Olisin toivonut, että tämä olisi voitu välttää. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettiin useita toimenpide-ehdotuksia lastensuojelun avohuollon vahvistamiseksi.

Esimerkiksi:

• uusien tukimuotojen kehittäminen avohuoltoon
• perhetyön vahvistaminen
• perhehoitajien työn tukeminen taloudellisesti ja muilla tavoin
• paikallisen yhteistyön kehittäminen
• työnohjauksen ja työmenetelmien kehittäminen
• resurssien vahvistaminen varhaisessa tuessa mm. riittävin psykologi- ja kuraattoriresurssein

Kustannukset näistä kehittämistoimista, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin edistää olisivat kaiken kaikkiaan reilusti alle 100000 euroa vuodessa.

Arvoisat valtuutetut

meidän toimintamme tehokkuutta ei mitata vain taloudellisten tunnuslukujen valossa. Inhimillinen hätä jota menolisäysten takana on, on valtava. Nuoria, joiden elämänhallinta on täysin kadoksissa. Nuoria, joilla ei ole elämäniloa eikä tulevaisuuden uskoa ja jotka huutavat apua itsetuhoisella käyttäytymisellä.

Arvoisat valtuutetut

perheiden kokemaa inhimillistä hätää ehkäistään tehokkaimmin varhaisella puuttumisella. Käytetään eurot jatkossa halpoihin, ennaltaehkäiseviin palveluihin eikä korjaaviin toimenpiteisiin.

Ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Jämsässä ja Keuruulla 4.10.2011 tutustuen luonnontilaiseen Lempaatsuohon ja turvetuotannossa olevaan Pyöreäsuohon. Lue yhteinen tiedotteemme turvetuotannon aiheuttamista vesistoongelmista.

Lue Keski-Suomen vihreiden kannanotto 28.9.2011