Laukaan ekokoulu on tulevaisuuden koulu

Perjantaina 20.3. Laukaan kirjaston opintosaliin kokoontui lähes 30 kiinnostunutta osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan suunnitteilla olevasta Laukaan ekokoulusta sekä siitä, millainen on resurssiviisas ja yhteisöllinen tulevaisuuden koulu.

Tilaisuuden avasi Laukaan kunnanvaltuutettu ja vihreiden kansanedustajaehdokas Elina Sillanpää, joka kertoi yleisölle Laukaan haasteista kouluverkkoon ja – rakentamiseen orasliittyen. Laukaa on kasvukunta, jossa oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosittain 25–35 oppilaalla aiheuttaen investointipaineita erityisesti isoimpien taajamien kouluissa. Laukaa onkin panostanut voimakkaasti koulu-rakentamiseen ja ollut mukana myös uusien oppimisympäristöjen kehitystyössä. Kunnan taloudelle tilanne on haastava, koska valtion tukea kouluhankkeille on saatu vain sisäilmaongelmien korjaamiseen ja tuki kattaa vain hyvin pienen osan rakentamiskustannuksista.

Johdatuksena aiheeseen kansanedustaja Oras Tynkkynen puhui ekologisesta ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta yleisesti. Itse rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaareen liittyvien asioiden lisäksi hän herätti pohtimaan myös muita suunnittelussa huomioitavia asioita, kuten sen, miten rakennus sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja miten muunneltavia tilat ovat esimerkiksi iltakäyttöä ja rakennuksen koko elinkaarta ajatellen. Puheenvuoron lopuksi hän korosti myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivan koulun kasvatuksellista merkitystä.

Myös Laukaan ekokoulu-hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa kestävään kehitykseen ja ekologiseen ajatteluun kasvattava, yhteisöllinen oppimisympäristö. Projektipäällikkö yleiskuvaa tilaisuudestaAntti Tourunen toteisikin heti puheenvuoronsa alkuun, että hankkeen ainutlaatuisuus on siinä, että kyse ei ole pelkästä ekologisesta ja energiatehokkaasta rakentamisesta, vaan suunnitelmassa tullaan huomioimaan mm. kestävästi tuotettu energia, lähiruoka, lähiliikenne, paikallisen yrittäjyyden tukeminen sekä tilojen toimivuus ja pedagogiset ratkaisut. Tavoitteena on esimerkiksi paikallisten biopolttoaineiden hyödyntäminen koulukuljetuksissa ja lähialueilla tuotetun ruoan osuuden nostaminen 50 prosenttiin, kun tällä hetkellä Jyväskylän seudun julkiskeittiöissä lähiruoan osuus on 5 %.

Tourunen totesi esityksessään, että viimeisen 100 vuoden aikana Suomi on siirtynyt uusiutuvasta omavaraisesta energiahuollosta ja elintarvikeomavaraisuudesta merkittävään tuontiriippuvuuteen ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöön. Elina ja Antti TourunenTulevaisuudessa on kuitenkin tarpeen siirtyä takaisin omavaraisuuteen ja kulutuskulttuurista kestävään resurssien käyttöön. Esimerkiksi nykyisenlaisella koulurakentamisella rakennukset tulevat purkukuntoon 30 vuodessa, kun hyvin tehty hirsirakennus voi hyvin kestää yli 100 vuotta. Tavoitteena onkin, että hankkeen tuloksena syntyy konsepti, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti ja kehittää jopa kansainväliseksi vientituotteeksi. Ekokoulusta voi näin siis tulla sekä kunnan vetonaula että avain terveeseen, turvalliseen kouluympäristöön ja lähipalveluihin elinvoimaisilla kylillä.

Opintosalissa käytiin alustuspuheenvuorojen jälkeen erittäin innostunutta ja vilkasta keskustelua aiheesta, heitellen ilmoille ideoita mm. siitä, kuinka oppilaat voisivat itse kasvattaa osan koulussa käytettävistä elintarvikkeista. On hienoa, että Laukaan kunta on vahvasti sitoutunut mallin suunnitteluun ja keskustelutilaisuudessa paikalla olleiden valtuutettujen mukaan hankkeeseen suhtaudutaan kunnanvaltuustossa erittäin positiivisesti ja innostuneesti yli puoluerajojen. Vaikka tällä hetkellä vallitsevana periaatteena on koulutuksen keskittäminen kasvukeskuksiin mahdollisimman suuriin yksiköihin, Laukaan ekokoulu -hanke on hyvä esimerkki siitä, että tulevaisuuden koulu voi olla myös yhteisöllinen kyläkoulu kunnan keskustaajaman ulkopuolella.

Laukaan Ekokoulu-hankkeen etenemistä voit seurata Ekokoulun blogista. Laukaan ekokoulusta ja muista Suomen ekokouluista käydään keskustelua myös twitterissä hastagilla #ekokoulu

Tietoja Elina Sillanpää

Elina Sillanpää (s.1978) on neljän lapsen äiti ja tutkijatohtori (LitT) Laukaan Kantolasta. Hän on toisen kauden kunnanvaltuutettu, kunnahallituksen jäsen, maakuntahallituksen varajäsen sekä vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.
Kategoria(t): Blogi Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *