Yliopistojen kehittäminen on annettava henkilöstön tehtäväksi

Ensi hallituskaudella on tarjolla entistäkin kylmempää kyytiä yliopistoille – ainakin mikäli nykyiset hallituspuolueet jatkavat viitoittamallaan tiellä. Alexander Stubbin (kok) johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto lakkauttaisi pienet tutkimus- ja opetusyksiköt, ottaisi tutkijoiden määrän vähentämisen rahoituksen ehdoksi, kannustaisi tutkijoita määräaikaisiin yrittäjäkokeiluihin sekä ajaisi lukukausimaksujen käyttöönottoa.

Yliopistojen arjen näkökulmasta ministerivetoisen neuvoston ehdotukset eivät toimi. Ne jatkaisivat viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutettua systemaattista yliopistojen tutkimuksen autonomian vähentämistä. Ehdotukset osoittavat, miten poliittisessa ohjauksessa oleva neuvosto tarkastelee tieteellistä tutkimusta ja opetusta lyhytnäköisten taloudellisten tekijöiden kautta ymmärtämättä yliopistojen toimintaympäristöä ja työn luonnetta.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto tahtoo eroon pienistä tutkimus- ja opetusyksiköistä. Yksikön koko sen enempää kuin yksikön tuottamien julkaisujen määräkään ei ole pätevä tieteellisten edellytysten tai tason mittari. Nykyiset rahoituksen perusteena olevat määrälliset kriteerit, kuten tutkintojen tai artikkelien lukumäärä, ovat päinvastoin johtaneet opetuksen ja tutkimuksen laadun heikkenemiseen.

Yliopistojen suurin pääoma on tieteelliseen työhön koulutettu ja sitoutunut henkilökunta, jonka intohimo on uuden tiedon etsiminen. Menestyksekäs ura yliopistossa edellyttää jatkuvaa kilpailua ulkopuolisesta rahoituksesta sekä korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja. Tutkijan ei ole käytännössä mahdollista ”kokeilla yrittäjyyttä” ja palata sen jälkeen takaisin tutkijaksi. Työpaikkoja, johon yrittäjyystauon jälkeen voisi palata, ei ole olemassa. Parhaimmillaankin tutkijakoulutuksen saaneen ihmisen työura on usein sarja määräaikaisia työsuhteita, joiden välissä työskennellään pienillä apurahoilla tai työttömyyskorvauksella viimeistellen julkaisuja ja hakien uutta rahoituskautta.

Korkeakouluja ei tule valjastaa talouden vetureiksi perustehtävien kustannuksella. Yliopistojen tuottavuutta tulee arvioida tutkimuksen laadun sekä niiden tuottaman uuden tiedon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perusteella.

Hallituskauden aikana tutkimusrahoitusta on leikattu yli 200 miljoonaa euroa. Yliopistojen rahoituksen leikkaaminen on vähentänyt erityisesti perustutkimusta, jonka tulokset eivät mahdollista välitöntä kaupallista hyödyntämistä. Perustutkimus voi aikanaan johtaa tieteelliseen läpimurtoon tai kaupalliseen sovellukseen, mutta sen tärkein tehtävä on lisätä ymmärrystämme maailmasta.

Yliopistoja tulee kehittää siten, että perustehtävät – opetus ja tutkimus – ovat etusijalla. Tutkimisen vapaus sekä rahoitus pitkäjänteiseen tutkimustyöhön on varmistettava arvioimalla laatua, ei määrää. Siksi yliopistojen tuottavuuden parantaminen on annettava henkilöstön käsiin. Suomen korkeimmin koulutetut ihmiset pystyvät parhaiten vastaamaan kotimaisiin sekä kansainvälisiin laatuvaatimuksiin, jos heille annetaan resurssit työnsä tekemiseen.

Tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus voidaan varmistaa tukemalla kaikista yhteiskuntaluokista tulevien nuorten opiskelumahdollisuuksia. Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön. Vapaus opiskella on taattava kaikille oppimishaluisille.

Elina Sillanpää
Tutkijatohtori, LitT
Kunnanvaltuutettu
Maakuntahallituksen varajäsen
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Tietoja Elina Sillanpää

Elina Sillanpää (s.1978) on neljän lapsen äiti ja tutkijatohtori (LitT) Laukaan Kantolasta. Hän on toisen kauden kunnanvaltuutettu, kunnahallituksen jäsen, maakuntahallituksen varajäsen sekä vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.
Kategoria(t): Blogi Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin Yliopistojen kehittäminen on annettava henkilöstön tehtäväksi

  1. Eija V. sanoo:

    Taas nipistetään väärästä päästä. Mitä jää kun korkealaatuinen tutkimus häviää Suomesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *