Terveyserot kasvavat – kuka huolehtisi heikoimmista?

Huolimatta sadoista viime vuosina toteutetuista terveyden edistämishankkeista väestön terveyserot jatkavat kasvuaan. Ylimpään tuloluokkaan kuuluvan miehen elinajanodote on keskimäärin 12,5 vuotta pidempi kuin alimpaan tuloluokkaan kuuluvan miehen. Vuoden 2000 jälkeen ero on kasvanut 2,6 vuotta. Voidaan perustellusti sanoa, että väestön terveyserot ovat voimakkaassa kasvussa.

Yksi Terveys 2015–kansanterveysohjelman keskeisistä tavoitteista on vähentää eriarvoisuutta ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan erillisillä hankkeilla ei ole kuitenkaan pystytty vähentämään kansalaisten välistä eriarvoisuutta, jota viime vuosina harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on samaan aikaan lisännyt. Terveyserojen pääsyyt liittyvät välittömiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin kuten terveyskäyttäytymiseen ja elintapoihin sekä rakenteellisiin tekijöihin, joita ovat mm. tuloerot, köyhyys ja työttömyys.

Terveyseroja aiheuttavat tekijät eivät siis perustu yksinomaan yksilön vapaaseen valintaan. Siksi yksilön vastuun korostaminen terveyden edistämisessä hankaloittaa erityisesti kaikkein heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Myös omavastuuta edellyttävät palvelut ovat heikosti pienituloisten saavutettavissa. Ongelmallista on myös palvelukentän sirpaloituminen kunnan ja yksityisten tuottamiin palveluihin erilaisten seteleiden avulla. Yksilön valinnanvapauden lisääminen ei hyödytä henkilöä, jolla ei ole kykyä tai osaamista hankkia itse omaa palveluntuottajaansa.

Sosioekonomiset terveyserot ovat epäoikeudenmukaisia eroja kansalaisten tasa-arvoisuuteen tähtäävässä yhteiskunnassa. Seuraavalla hallituskaudella terveyserojen kaventamiseksi on löydettävä uusia, tehokkaampia keinoja. Avainasemassa on palvelujärjestelmämme, jonka avulla pitäisi pyrkiä kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja – ei lisäämään niitä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että palveluiden tulee olla kaikkien ihmisten saavutettavissa tulotasosta riippumatta. Terveys- ja sosiaalipalveluiden tulee olla helposti tavoitettavissa ja lähellä. Tarvitsemme myös täsmäpalveluita heille, joilla on kohonnut sairastumisriski. Meidän on pidettävä huolta, että yhteiskunnassamme kenenkään ei tarvitse odottaa tili- tai korvauspäivään päästäkseen lääkäriin tai saadakseen tarvitseman lääkekuurin.

Tietoja Elina Sillanpää

Elina Sillanpää (s.1978) on neljän lapsen äiti ja tutkijatohtori (LitT) Laukaan Kantolasta. Hän on toisen kauden kunnanvaltuutettu, kunnahallituksen jäsen, maakuntahallituksen varajäsen sekä vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.
Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin Terveyserot kasvavat – kuka huolehtisi heikoimmista?

  1. marko kytömaa sanoo:

    ei setelit niinkään ole ongelma,vaan terveydenhuollon jakautuminen hyvin resurssoituun työterveyshuoltoon ja aina huonommin resurssoituun perusterveydenhuoltoon

    • Setelit on ongelma, jos niiden lisäksi pitää maksaa ylimääräistä saadakseen hoitoa. Ja jos kunnalla ei ole vastaavaa palvelua tarjolla eli aito valinnanmahdollisuus ei toteudu. Lisäksi palveluseteleiden ongelma on se, että hinnat pyrkivät karkaamaan. Tämä näkyy meillä Laukaassakin jo päivähoidossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *