Laukaan ekokoulu on tulevaisuuden koulu

Perjantaina 20.3. Laukaan kirjaston opintosaliin kokoontui lähes 30 kiinnostunutta osallistujaa kuulemaan ja keskustelemaan suunnitteilla olevasta Laukaan ekokoulusta sekä siitä, millainen on resurssiviisas ja yhteisöllinen tulevaisuuden koulu.

Tilaisuuden avasi Laukaan kunnanvaltuutettu ja vihreiden kansanedustajaehdokas Elina Sillanpää, joka kertoi yleisölle Laukaan haasteista kouluverkkoon ja – rakentamiseen orasliittyen. Laukaa on kasvukunta, jossa oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosittain 25–35 oppilaalla aiheuttaen investointipaineita erityisesti isoimpien taajamien kouluissa. Laukaa onkin panostanut voimakkaasti koulu-rakentamiseen ja ollut mukana myös uusien oppimisympäristöjen kehitystyössä. Kunnan taloudelle tilanne on haastava, koska valtion tukea kouluhankkeille on saatu vain sisäilmaongelmien korjaamiseen ja tuki kattaa vain hyvin pienen osan rakentamiskustannuksista.

Johdatuksena aiheeseen kansanedustaja Oras Tynkkynen puhui ekologisesta ja kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta yleisesti. Itse rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaareen liittyvien asioiden lisäksi hän herätti pohtimaan myös muita suunnittelussa huomioitavia asioita, kuten sen, miten rakennus sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja miten muunneltavia tilat ovat esimerkiksi iltakäyttöä ja rakennuksen koko elinkaarta ajatellen. Puheenvuoron lopuksi hän korosti myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivan koulun kasvatuksellista merkitystä.

Myös Laukaan ekokoulu-hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa kestävään kehitykseen ja ekologiseen ajatteluun kasvattava, yhteisöllinen oppimisympäristö. Projektipäällikkö yleiskuvaa tilaisuudestaAntti Tourunen toteisikin heti puheenvuoronsa alkuun, että hankkeen ainutlaatuisuus on siinä, että kyse ei ole pelkästä ekologisesta ja energiatehokkaasta rakentamisesta, vaan suunnitelmassa tullaan huomioimaan mm. kestävästi tuotettu energia, lähiruoka, lähiliikenne, paikallisen yrittäjyyden tukeminen sekä tilojen toimivuus ja pedagogiset ratkaisut. Tavoitteena on esimerkiksi paikallisten biopolttoaineiden hyödyntäminen koulukuljetuksissa ja lähialueilla tuotetun ruoan osuuden nostaminen 50 prosenttiin, kun tällä hetkellä Jyväskylän seudun julkiskeittiöissä lähiruoan osuus on 5 %.

Tourunen totesi esityksessään, että viimeisen 100 vuoden aikana Suomi on siirtynyt uusiutuvasta omavaraisesta energiahuollosta ja elintarvikeomavaraisuudesta merkittävään tuontiriippuvuuteen ja uusiutumattomien energialähteiden käyttöön. Elina ja Antti TourunenTulevaisuudessa on kuitenkin tarpeen siirtyä takaisin omavaraisuuteen ja kulutuskulttuurista kestävään resurssien käyttöön. Esimerkiksi nykyisenlaisella koulurakentamisella rakennukset tulevat purkukuntoon 30 vuodessa, kun hyvin tehty hirsirakennus voi hyvin kestää yli 100 vuotta. Tavoitteena onkin, että hankkeen tuloksena syntyy konsepti, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti ja kehittää jopa kansainväliseksi vientituotteeksi. Ekokoulusta voi näin siis tulla sekä kunnan vetonaula että avain terveeseen, turvalliseen kouluympäristöön ja lähipalveluihin elinvoimaisilla kylillä.

Opintosalissa käytiin alustuspuheenvuorojen jälkeen erittäin innostunutta ja vilkasta keskustelua aiheesta, heitellen ilmoille ideoita mm. siitä, kuinka oppilaat voisivat itse kasvattaa osan koulussa käytettävistä elintarvikkeista. On hienoa, että Laukaan kunta on vahvasti sitoutunut mallin suunnitteluun ja keskustelutilaisuudessa paikalla olleiden valtuutettujen mukaan hankkeeseen suhtaudutaan kunnanvaltuustossa erittäin positiivisesti ja innostuneesti yli puoluerajojen. Vaikka tällä hetkellä vallitsevana periaatteena on koulutuksen keskittäminen kasvukeskuksiin mahdollisimman suuriin yksiköihin, Laukaan ekokoulu -hanke on hyvä esimerkki siitä, että tulevaisuuden koulu voi olla myös yhteisöllinen kyläkoulu kunnan keskustaajaman ulkopuolella.

Laukaan Ekokoulu-hankkeen etenemistä voit seurata Ekokoulun blogista. Laukaan ekokoulusta ja muista Suomen ekokouluista käydään keskustelua myös twitterissä hastagilla #ekokoulu

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ikääntyvät asiantuntijatehtäviin

Suomi on siirtymässä ikääntyvien yhteiskuntaan. Arvioidaan, että harmaantumisen huippu saavutetaan vuonna 2040, jolloin eläkeikäisiä on noin 1,6 miljoonaa. Julkisessa keskustelussa väestön ikääntymisestä puhutaan usein haasteena ja ongelmana. Epäkohtien ja epäonnistumisten vatvominen ja pelon lietsominen kuvaa yksipuolista suhtautumistamme ikääntymiseen. On aika tuulettaa ajatuksia ja nähdä ikääntyvät ihmiset yhteiskunnan voimavarana ja aktiivisina toimijoina.

Ikääntyminen ei tee ihmisistä toistensa kopioita. 100-vuotias skarppi pappa voi pärjätä old-people-545232_1280kotona mainiosti. Muistisairauden runtelema mummo voi olla toisten avun varassa täysipäiväisesti jo kuusikymppisenä. Yhteistä tulevalle isommalle ikääntyvien joukolle on se, että he ovat aiempia sukupolvia terveempiä ja toimintakykyisempiä, koulutettuja ja nähneet monenlaisia yhteiskunnan murrostilanteita.

Nykypäivän ikääntynyt ei välttämättä haaveile vanhuudenlevosta ja toimettomuudesta. Monet haluavat ja pystyvät opiskelemaan läpi elämänsä. Jotkut ovat tottuneita teknologian käyttäjiä, surffaavat netissä ja skypettävät lastenlasten kanssa.

Pitkä elämä on lahja, joka halutaan käyttää hyödyllisesti. Moni ikääntyvä kantaa vastuuta omasta terveydestään ja kunnostaan, osallistuu vertaisryhmä- ja vapaaehtoistoimintaan ja tukee läheisiään tiukoissa tilanteissa. Ikääntyneet haluavat vaikuttaa yhteiskunnassa, osallistua mielekkääseen toimintaan ja tehdä oman halunsa mukaan vapaaehtois- tai palkkatyötä.

Iäkkäät ihmiset ovat yhteiskunnan voimavara. Heidät on otettava mukaan vanhuspalveluiden uudistustyöhön kokemusasiantuntijoiksi. Yhteiskunnan tarjoamien palveluiden on elettävä ajassa. Vain ikääntyneet itse osaavat kertoa, millaisilla palveluilla heidän sukupolvensa hyvää vanhenemista kannattaa tukea ja mistä vanhoista käytännöistä voidaan luopua.

Elina Sillanpää
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Liikuntatieteiden tohtori
Kunnanvaltuutettu
Kansanedustajaehdokas (vihr.)
Laukaa

Julkaistu Laukaa-Konnevesilehdessä 26.3.2015

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Koulutus on tie tasa-arvoon

Äitini oli suvun ensimmäinen ylioppilas. Suoritus oli kaikista niin huikaiseva, että kesti yli 10 vuotta ennen kuin hän jatkoi opintojaan. Isäni lopetti koulunkäynnin kansakouluun. Itse olen opiskellut tohtorintutkintoon asti. Tilastojen valossa tämä on harvinaista, sillä koulutustason periytyvyys on suurta. koulutuksen tasa-arvo

Yliopisto-opiskelijoiden vanhemmat ovat yleensä itsekin korkeakoulutettuja ja osallistuvat lapsen opintojen tukemiseen paitsi taloudellisesti, myös tarjoamalla oman kokemuksensa opiskelusta ja työelämästä sekä välittämällä lapselle omia arvojaan ja asenteitaan.

Me emme voi valita millaiseen perheeseen synnymme. Yksinhuoltajan tai alkoholistin lapsi ei ole valinnut itse lähtökohtiaan elämälleen. Yhtä vähän koulutettuun ja hyvätuloiseen perheeseen syntynyt lapsi on itse ansainnut parempia lähtökohtiaan elämälle.

Hyvä koulutustaso tarkoittaa usein enemmän valinnan mahdollisuuksia elämässä, parempia tuloja ja parempaa terveyttä. Koulutus, aina varhaiskasvatuksesta alkaen, on kaikkein tehokkain keino tasata hyvinvointieroja väestössä.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on tasa-arvon kärkimaita. Tasa-arvo on meille jopa niin itsestään selvää, ettemme aina tunnista yrityksiä heikentää ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia hyvään elämään tai piileviä syrjiviä rakenteita. Yhä uudelleen on perusteltava; miksi lukukausimaksuja ei voi ottaa käyttöön, miksi opintotukea ei voi leikata ja miksi oikeus opintotukeen on oltava myös silloin, kun ensimmäiselle koulutusalalle työllistyminen loppuelämäksi on syystä tai toisesta mahdotonta.

Tänään juhlitaan tasa-arvoa ja Minna Canthia, joka oli oman aikansa radikaali tasa-arvotyön puurtaja. Hän kysyi: ”Vapaus, tasa-arvo, rakkaus – toteutuvatko ne koskaan tässä matoisessa maailmassa?” Hellittämättömällä työllä ne voivat toteutua. Pidetään tavoite kirkkaana.

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Joustava koulupäivä sujuvoittaisi perheiden arkea

Kouluikäisten lasten perheiden arki on nykyisin usein liian kiireistä, työpäivät ovat pitkiä ja loppuilta kuluu harrastuksiin kuljettaessa. Toisaalta samaan aikaan ongelmana ovat pienten koululaisten yksinäiset aamut ja iltapäivät tai vaihtoehtoisesti ylisuuret hoitoryhmät. Edellä mainittuihin ongelmiin on viime vuosina etsitty ratkaisuja kunnissa. Moni toisluokkalainen on jäänyt ilman aamu- ja iltapäivähoitoa, ja harrastus- ja kerhotoimintaa on kutsuttu mukaan hätiin.

ice-hockey-570892_1280Opetus- ja kulttuuriministeriö on kutsunut professori Lea Pulkkisen selvittämään joustavaa koulupäivää, sen parhaiten toimivia käytäntöjä ja tekemään tutkimukseen pohjautuvia kehittämisehdotuksia mallin vakiinnuttamiseksi. Joustava koulupäivä koostuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun kerhotoiminnasta, jota saatetaan sijoittaa myös oppituntien väliin. Joustavan koulupäivän laajempi käyttöönotto tukisi lasten kasvua ja -kehitystä ja lisäisi lasten ja perheiden hyvinvointia.

Lasten yhdenvertaisuus kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa toteutuisi paremmin, kun harrastustoiminta olisi osa koulupäivää. Malli mahdollistaisi jokaiselle lapselle ainakin yhden harrastuksen. Harrastusten on todettu olevan merkittävä osatekijä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Perheiden arki helpottuisi, kun illat ja viikonloput vapautuisivat perheiden yhteiseen ajanviettoon. Koululaisten yksinäiset aamut ja pitkät iltapäivät vähenisivät. Parhaassa tapauksessa kunta myös säästäisi iltapäivähoidon kustannuksissa kutsumalla järjestöjä mukaan joustavan koulupäivän toteutukseen.

Harrastustoiminnan sijoittaminen koulupäivien yhteyteen helpottaisi harrastetilojen ruuhkahuippuja alkuillan tunneilta. Uudistus voisi lisätä myös uusien työpaikkojen syntyä harrastusalalle.

Joustavan koulupäivän avulla olisi mahdollista lisätä koululaisten liikuntaa lähelle 1-2 tunnin päivittäisen liikunnan minimisuositusta. Liikunnan, musiikin ja muun luovan toiminnan lisäämisellä koulupäiviin on myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin, työrauhaan ja viihtyvyyteen. Joustava koulupäivä tukisi hyvin perusopetuksen tavoitteita.

Elina Sillanpää
Liikuntatieteiden tohtori
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Kansanedustajaehdokas (Keski-Suomi, vihr.)

Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 13.3.2015. Kirjoitus on tehty yhteistyössä Uudenmaan vihreän eduskuntavaaliehdokkaan Inka Hopsun kanssa.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Hyvää naistenpäivää!

Tasa-arvo ei ole vielä valmis. Monet naisten aseman ongelmat liittyvät työelämän ja hoivavastuun yhdistämiseen. Vaikka Suomi on tutkitusti mailman paras maa äideille, hoivavastuu lapsista ja myös iäkkäistä vanhemmista jakautuu edelleen epätasaisesti sukupuolten kesken.

vanhempainvapaaVanhempien kesken jaettavia lastenhoitovapaita käyttävät lähes pelkästään äidit. Vain alle 3% isistä jää kotihoidontuelle hoitamaan lapsiaan. Halua isillä kyllä olisi lastenhoitoon, sillä ansiosidonnaista isyysvapaata käyttää jo 20-30% isistä. Isän vanhempainvapaan pidentäminen olisi paras keino perheiden tasa-arvon edistämiseen.

Alkajaisiksi voisi kiintiöidä isälle saman 4kk ansiosidonnaista vapaata, joka äidilläkin on tällä hetkellä. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on 6+6+6 malli, jossa 6kk:n jaksot kiintiöidään äidille, isälle ja yhteisellä sopimuksella jaettavaksi. Olisi hyvä, jos vapaata voisi pitää myös osapäiväisesti esimerkiksi pari päivää viikossa, jotta mahdollisimman moni isä voisi vapaan hyödyntää.

Vanhemmuuden ilon ja vastuun jakaminen on koko perheen etu. Äitien asema työmarkkinoilla paranee. Vanhempainvapaalle jäävien isien suhde lapsiinsa syvenee ja puolisot ymmärtävät paremmin toistensa arkea koti- tai työelämässä.

Kun ansiosidonnaista vanhempainvapaata pidennetään, yhä useampi pikkulapsi saa viettää elämänsä alun kotihoidossa.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , , | 2 kommenttia

Koulutuslupaukseni

Osallistuin tänään korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallisen eduskuntavaalikampanjan avaukseen Jyväskylän kompassilla. #koulutuslupaus – kampanjalla opiskelijat haluavat muistuttaa ehdokkaita ja puolueita siitä, että koulutus on paras lahja yksilölle ja yhteiskunnalle.

Opiskelijoiden vaatimukset eivät olleet kohtuuttomia. He toivoivat sitoutumista maksuttomaan koulutukseen, opintotuen säilymistä vähintään ennallaan, koulutusmäärärahojen leikkauksien lopettamista ja yths-terveydenhuollon laajentamista kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Elinan koulutuslupauksen Jyväskylän kompassilla

Elinan koulutuslupaukset Jyväskylän kompassilla

Vihreiden tavoite – mailman paras koulu – ei synny leikkaamalla eikä juustohöyläämällä. On loukkaavaa väittää miljoonaleikkauksia koulutusjärjestelmän uudistamiseksi, kuten tällä vaalikaudella on tehty. Me tarvitsemme investointeja tulevaisuuteen ja siksi vaadimme laadukasta opetusta ja koulutusta aina varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen ja aikuisopiskeluun asti.

Koulutus on tie tasa-arvoon ja hyvinvointiin. Vanhempien ammatti tai tulotaso ei saa määrittää nuoren hakeutumista jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Koulutuksen on siksi oltava maksutonta. Maksuttomuuden vaatimus tarkoittaa paitsi lukukausimaksujen torppaamista myös tuettuja koulumatkoja ja ilmaisia opiskelussa välttämättömiä materiaaleja kuten kirjoja.

Koulutuksen alueellisesta tasa-arvosta on pidettävä kiinni. Kouluverkkopäätöksiä tehdessä on huomioitava myös alueelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Peruskoulunsa päättävä on kovin nuori muuttamaan yksin asumaan, kaikista ei siihen ole.

Opiskelijan hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Taloudellinen toimeentulo on turvattava riittävällä opintotuella. Tukijärjestelmää on yksinkertaistettava perustulon suuntaan. Opiskelujen aikaisesta työnteosta ei saa rankaista, sillä se helpottaa työllistymistä opintojen jälkeen. Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen eriarvoistaisi opiskelijoita. On kohtuutonta vaatia opiskelijaa elämään lainarahalla, jos tiedossa ei ole varmaa työllistymistä tai kohtuullista palkkaa. Tällä hetkellä iso osa korkeakoulutetuista on työttömänä ja monella alalla palkka on koulutukseen nähden huono.

On mahdotonta keskittyä opiskeluun, jos on sairas. Koululaisten ja opiskelijoiden terveydestä on pidettävä huolta laadukkailla terveyspalveluilla, satsaamalla ennaltaehkäisyyn ja liikuntamahdollisuuksiin. Meidän on lisättävä valtion rahaa oppilaitosten korjausinvestointeihin. Jokaisella on oikeus opiskella terveessä sisäilmassa.

Meillä on maailman tasa-arvoisin koulujärjestelmä. Ei säästetä sitä hengiltä. Pidetään kiinni jokaisen lapsen ja aikuisen oikeudesta koulutukseen ja sivistykseen.

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

SOTEn päätavoitteeksi toimivat hoitoketjut

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on jähmettynyt eduskuntapuolueiden kiistelyyn rakenteista. On epäselvää, saavatko puolueet sote-uudistuksen maaliin tällä hallituskaudella. Uudistustyötä riittää joka tapauksessa seuraavallekin eduskunnalle.

Yhteiskunta säästäisi vuosittain sosiaali- ja terveysmenoissa kymmeniä miljoonia euroja, jos sairauksien hoito olisi järjestetty optimaalisella tavalla. Avainasemassa ovat toimivat hoitoketjut eli oikea-aikainen hoito ja kuntoutus ja perustason riittävä resursointi. Espoon lonkkaliukumäki on esimerkki onnistuneesta hoitoketjusta.

Lonkkaliukumäki on kokonaisuus, joka on rakennettu lonkkamurtuman kokeneen henkilön tarpeista, tavoitteena mahdollisimman nopea kuntoutuminen ja kotona pärjääminen leikkauksen jälkeen. Liukumäki alkaa jo ambulanssissa. Ensimmäinen tapaaminen lääkintäjumpparin kanssa tapahtuu ennen leikkausta, kuntoutusosastolle siirrytään noin kaksi päivää leikkauksen jälkeen ja kuntoutus jatkuu myös kotiin pääsyn jälkeen, ensin ammattiavun turvin ja sen jälkeen “kotikoutsin” kannustamana.

Lonkkaliukumäessä ei törmäillä organisaatioiden eikä ammattiryhmien välisiin raja-aitoihin. Ei odotella leikkaukseen tai kuntoutukseen pääsyä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyö toimii saumattomasti. Seurauksena ovat murtumapotilaan vähentyneet hoitopäivät ja nopeampi kuntoutuminen ja sen myötä vähentyneet kustannukset.

Erityisesti kuntoutus on jäänyt terveydenhuoltopalveluissa lapsipuolen asemaan. Pääasiassa yksityisten toimijoiden toteuttamat kuntoutuspalvelut eivät yhdisty riittävän sujuvasti muuhun terveydenhuoltoon. Kuntoutuspalveluja tulisi käyttää nykyistä enemmän sairauksien ja toiminnanvajauksien ehkäisyyn ja toiminta- ja liikuntakyvyn palauttamiseen sairauksien ja onnettomuuksien jälkeen.

Terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen pirstaleisuus sekä perustason aliresursointi ovat johtaneet potilaiden pompotteluun toimijalta toiselle sekä turhaan hoidon odotteluun. Näistä pitäisi päästä eroon. Sairaus tai vamma harvoin kuntoutuu itsekseen ilman hoitoa, usein se pahenee.

Toimivat hoitoketjut vaativat henkilöstön koulutusta ja uudelleen kohdentamista, parempaa johtamista sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Taloudellisia lisäresursseja ei tarvita, sillä hoitopäivät ja jatko-operaatioiden tarve vähenee. Todellinen taloudellinen ja inhimillinen säästö syntyy, kun tehokkaan hoitopolun avulla sairastunut kuntoutuu toimintakykyiseksi ja terveeksi, omassa kodissaan edelleen pärjääväksi ihmiseksi.

Elina Sillanpää
Liikuntatieteiden tohtori
Ikääntymisen ja terveyden tutkija
Kunnanvaltuutettu (Laukaa)
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Julkaistu Keskisuomalaisessa 21.2.

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Mikro- ja pienyrittäjyyteen boostia!

Keski-Suomen työllisyystilanne on katastrofaalisen synkkä. Valtion säästötoimet tulevat jatkumaan vielä seuraavan vaalikauden mikä johtaa työpaikkojen katoamiseen jopa julkiselta sektorilta. Toivo työllisyysasteen kääntämisestä kasvuun kohdistuu pieniin yrityksiin, joihin suurin osa työpaikoista syntyy jo nyt. Itsensä työllistäminen on tehtävä helpoksi ja yrityksen kasvu yhden hengen pikkuyrityksestä isoksi firmaksi mahdolliseksi.

Asenteet ovat muuttumassa ja yrittäjyys nähdään houkuttelevana vaihtoehtona palkkatyölle yhä useammassa ammattiryhmässä. Monen nuoren toiveammatti on yrittäjä. Seuraavan hallituksen on tehtävä oikeita päätöksiä, jotta potentiaali pystytään muuttamaan todellisiksi työpaikoiksi.

Hyvä yritysidea ei yksinään riitä menestyvän liiketoiminnan luomiseen. Tarvitaan halua yrittää, ammattitaitoa, tietoa yrittämisestä sekä alkupääomaa. Jos ammattitaito ja liikeidea ovat kohdillaan, voidaan muita osa-alueita tukea oikeanlaisilla kannustimilla. Uusyrityskeskukset tekevät hyvää työtä uusien yrittäjien osaamisen ja valmiuksien nostamiseksi. Myös erilaisten yritysideahautomoiden avulla, joissa eri alojen osaajat kohtaavat, on syntynyt useita eläviä ja innovatiivisia pienyrityksiä. Yritysten kasvusuunnitelmiin on saatavilla ilmaista tukea, esimerkiksi Keski-Suomen liiton tukemien Kasvu Openin kasvupolkujen ja kiitoratapäivien kautta. Toimivaksi osoittautuneita, yrittäjyyttä tukevia palveluita on vahvistettava.

Starttirahan avulla moni uusi yrittäjä pääsee alkuun. Uusi yrittäjä, olipa kyse tuottavasta toiminnasta tai aineettoman pääoman yrittäjyydestä, tarvitsee kuitenkin myös pääomaa toiminnan käynnistämiseen. Aloitteleva yritys tekee keskimäärin kolme ensimmäistä vuotta tappiota. Starttirahaa voi tällä hetkellä saada korkeintaan 18 kuukautta. Pidentämällä starttirahan enimmäiskestoa 24 kuukauteen, helpotettaisiin yrittäjän taloudellista riskiä vaikeassa alkuvaiheessa.

Yrittäjän sosiaaliturvaa voitaisiin parantaa Vihreiden esittämällä perustulolla, joka on jokaiselle kansalaiselle maksettava 560 euron vähimmäistuki. Perustulo helpottaisi siirtymistä yrittäjyyteen ja siitä pois elämäntilanteiden muuttuessa esimerkiksi perhesyiden tai koulutuksen vuoksi.

Yrittäjän oman sosiaaliturvan lisäksi yritystoiminnan kasvun esteitä ovat myös työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät suuret sivukulut ja vanhempainvapaiden ja sairaslomien kustannusten kaatuminen yrittäjän niskaan. Vanhemmuuden kulujen tasaaminen on toteutettava tällä vaalikaudella. Kauniita sanoja on kuultu riittämiin. On tekojen aika.

Elina Sillanpää
LitT, Tutkijatohtori, Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Julkaistu SuurJyväskylän lehdessä 18.2.2014

Kategoriat: Tiedotteet | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Piristysruiskeita maaseudun yritys- ja asukastoimintaan

Miltä kuulostaisi hanke, jossa kerätään nurkkiin jääneitä tietokoneita, kunnostetaan ne ikäihmisten käyttöön sopiviksi, koulutetaan tukihenkilöt ja etsitään halukkaat seniorit, joille tietotekniikka on vierasta. Yhdessä he sitten paneutuisivat internetin ihmeelliseen maailmaan. Opettelisivat kunkin tarvitsemat taidot, ottamaan kuvayhteyden kaukana asuviin sukulaisiin, hoitamaan pankkiasiat tai lukemaan tuoreet uutiset.

Tai entä jos saisimme vihdoin kehitettyä toimivan tavan jakaa kauppojen, koulujen ja muiden ruokapalveluita tarjoavien tahojen ylijäämäruoka sitä tarvitseville. Ruoka ei kuulu kaatopaikalle!

Ehkä kuitenkin eniten tarvetta hankkeelle, jossa paikallisten pientuottajien tuotteet saataisiin kerättyä yhteen ja mukaan kuntien hankintakilpailutuksiin?

Uusille maaseudun kehittämishankkeille on nyt saatavissa tukea ja rahoitusta, sillä uuden maaseutuohjelman toteutus alkaa tänä keväänä. Maaseudun kehittämistyöhön on seuraavalle seitsemälle vuodelle varattu Suomessa rahaa 8,25 miljardia euroa! Se merkitsee vuodessa toista miljardia euroa, josta Keski-Suomeenkin on tulossa iso potti.

Kaikki maaseudun asukkaat voivat lähteä mukaan maaseudun kehittämistyöhön, jota alueelliset Leader-ryhmät toteuttavat. Leader-ryhmiä on Keski-Suomessa neljä. Ryhmät ovat paikallisten asukkaiden muodostamia yhdistyksiä, joihin kaikki voivat liittyä. Päätäntävaltaa käyttää hallitus, jossa tulee olla edustettuina alueen yhdistykset, kunnat ja riippumattomat asukkaat. Näin taataan toiminnan puolueettomuus, kun kuitenkin merkittävistä taloudellisista päätöksistä on kyse. Edellisen seitsemän vuoden aikana Leader-ryhmien kautta Keski-Suomeen jaettiin 13,3 miljoonaa EU:n, valtion ja kuntien myöntämää kehittämisrahoitusta.

Jokainen Leader-ryhmä on laatinut vuosille 2015-2020 suunnitelman, miten aluetta kehitetään. Maaseudun kehittämisrahoja käytetään yritysten kannattavuuden parantamiseen, uusien elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen, osaamisen parantamiseen ja viihtyisän asuinympäristön luomiseen. Avainasemassa ovat maaseudun asukkaat. Millaista hanketta sinusta pitäisi rahoittaa?

Elina Sillanpää
LitT, Tutkijatohtori
Kunnanvaltuutettu, Laukaa
Keski-Suomen maakuntahallituksen varajäsen
Kansanedustajehdokas (vihr.)

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Aika on kypsä perustulokokeilulle

Yhä useampi työikäinen sukkuloi määräaikaisen palkkatyön, yrittämisen, opiskelun, lastenhoidon, työttömyyden, sairausloman ja eläkkeen välillä. Erilaisia toimeentuloa turvaavia etuuksia on sosiaaliturvajärjestelmässämme sadoittain. Tilkkutäkkimäinen järjestelmä työllistää papereita pyörittäviä byrokraatteja, mutta syrjäyttää monia työmarkkinoilta ja tekee työn ja sosiaaliturvan yhdistämisestä vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Viimeisen neljän vuoden aikana Suomessa on otettu määrätietoisia askeleita kohti toimivampaa perusturvaa. Vihreiden kynnyskysymys Kataisen hallitukseen osallistumiselle toteutui 2012, jolloin työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin 100 eurolla. Samalla korotettiin asumistuen tulorajoja. Vuoden 2014 alusta alkaen alle 300 euron ansiotulot tai puolison tulot eivät ole enää vaikuttaneet työmarkkinatukeen. Toimeentulotuen maksatus on siirtymässä KELAlle ja verotukseen vähennyksiä on kohdennettu pienituloisiin ja yritetty näin lisätä työnteon kannustavuutta.

Sosiaaliturvan tilkkutäkki ei korjaannu ompelemalla uusia paikkoja toisen päälle. Koko järjestelmä on uudistettava, jotta työllisyys saadaan nousuun. On otettava käyttöön jokaiselle aikuiselle maksettava perustulo.

Vihreät esittävät nykyisen perusturvan korvaamista samansuuruisella perustulolla (560€), jolla korvattaisiin kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin nykyistä oikeudenmukaisempi, yhtenäisempi ja yksinkertaisempi. Perustulo maksettaisiin kaikille aikuisille ja sen lisäksi maksettaisiin vielä tarvittavat syyperusteiset tuet, kuten esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyystuki. Niiltä, jotka eivät perustuloa muiden tulojen vuoksi  tarvitse, se kerättäisiin asteittain pois verotuksella.

Perustulo on osoitettu teoreettisissa malleissa toteuttamiskelpoiseksi. Seuraavan hallituksen on aika toteuttaa alueellinen perustulokokeilu, jotta perustulon vaikutuksista yrittäjyyteen, työllisyyteen ja erityisryhmien käyttäytymiseen saadaan konkreettista näyttöä. Keski-Suomi sopii heikon työllisyyden alueena kokeilumaakunnaksi hyvin. On aika ottaa rohkea askel kohti nykyaikaan soveltuvaa joustavaa ja yksinkertaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Elina Sillanpää
LitT, tutkijatohtori
Kansanedustajaehdokas (vihr.)

Julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä 21.1.2015

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Äänikynnys Keski-Suomessa on tyly

Päätoimittaja Pekka Mervola on pettynyt istuvan hallituksen päätöksentekokykyyn kuluvalla hallituskaudella (KSML 11.1.). Mervolan mukaan hallitus ei ole kyennyt reagoimaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, koska hallituksessa on istunut liikaa pienpuolueita. Jotta ongelma ei toistuisi, Mervola esittää ratkaisuksi vaalipiirien pienentämistä, mikä johtaisi kansanedustajapaikkojen keskittymiseen suurimmille puolueille.

Istuvan hallituksen ongelmat ovat johtuneet sekä poikkeuksellisen vaikeasta taloustilanteesta että puolueiden edustajien kyvyttömyydestä yhteistyöhön. Tällaisia ongelmia ei ratkaista kaventamalla demokratiaa. Eihän Mervola vastaavasti halunne jättää tiedonvälitystäkään pelkästään Ylen, MTV:n ja Hesarin varaan.

Vaaleissa jokaisella on käytettävissään yksi ääni. Kevään eduskuntavaaleissa on ensi kertaa käytössä Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit. Uudistus toteutettiin, jotta äänet olisivat samanarvoiset eri puolilla maata. Ns. piilevä vaalikynnys on uusissa, isommissa vaalipiireissä pienempi. Itä-Suomen pienissä vaalipiireissä se on ollut yli 10 prosenttia, nyt alle 6. Tulevissa vaaleissa vajaat 8000 ääntä kerännyt ehdokas ei voi pudota eduskunnasta, kuten Tarja Cronbergille kävi vuoden 2007 vaaleissa. Samaan aikaan Etelä-Suomessa on riittänyt alimmillaan vain parin prosentin kannatus.

Uudistuksen jälkeenkin äänikynnys on edelleen kohtuuttoman korkea esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa tullakseen kansanedustajaksi vaaditaan liki 10%:n kannatus.

Mielestämme pienten maakuntien etu on, että niiden asioita tuodaan esille mahdollisimman monessa eri eduskuntaryhmässä. Siten varmistetaan puolueiden paneutuminen tasaveroisesti koko maan kehittämiseen.

Vihreät kansanedustajaehdokkaat

Elina Sillanpää, Laukaa
Tommi Tapiainen, Jämsä
Kaisa Peltonen, Jyvaskyla

Julkaistu Keskisuomalaisessa 17.1.2015

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Omana itsenä loppuun asti

WP_20150109_21_25_39_ProIkääntymisen myötä muistin tai toimintakyvyn heikkeneminen sekä sairaudet tekevät usein itsenäisen kotona asumisen mahdottomaksi. Koti on osa ihmisen identiteettiä ja elämänhistoriaa. Lähes jokainen toivoisi saavansa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnan tarjoama tai tukema kotipalvelu mahdollistaa monelle iäkkäälle kotona asumisen. Muutto palvelu- tai hoitokotiin on vaihtoehto silloin, kun kotona asuminen käy liian vaikeaksi tai turvattomaksi.

Vieraiden ihmisten kavalkadin päästäminen omaan kotiin tai muutto palvelutaloon voi tuntua pelottavalta ja vastenmieliseltä. Erityisen vaikeaa se voi olla silloin, jos henkilö on elämänhistoriassaan joutunut kokemaan yhteiskunnassa tuomitsemista, torjuntaa tai syrjintää. Jos vanhuspalveluissakin on vallalla hetero-olettama, on vaarana, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva kerran kaapista pois tullut iäkäs ihminen joutuu takaisin kaappiin elämänsä viimeisiksi vuosiksi.

Lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset ja intersukupuoliset ihmiset ovat osa kasvavaa ikääntyvien joukkoamme. Piilottelun ja tuomitsemisen aika on ohi, mutta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kantavat sen jälkiä loppuelämänsä. Muistin ja toimintakyvyn heikkeneminen voivat tuntua pelottavilta myös siksi, että näiden muutosten edessä ihminen entistä paljaampi ja toisten avun varassa. 20-50 -luvuilla syntyneet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat ovat eläneet nuoruutensa aikana, jolloin yhteiskunnan silmissä he olivat rikollisia tai lääketieteellisesti sairaita.

Yhdenvertaisen vanhuuden varmistaminen edellyttää yhteiskunnan palveluilta myös sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtämistä. Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan yksilöitä erilaisine taustoineen ja tarpeineen. Heistä jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi vanhuspalveluissa omana itsenään. Ihmisen oman identiteetin ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tulee tukea myös elämän viimeisinä vuosina.

Julkaistu lyhennettynä Vihreä nainen -lehdessä 9.1.2015

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Je Suis Charlie

Je Suis Charlie – Minä olen Charlie. Me olemme. Me kaikki, joille sananvapaus on pyhä. Meidät voi saada tuntemaan musertavaa surua, mutta meitä ei voi pelotella hiljaiseksi.
Mikään meidän maailmassamme ei oikeuta tappamaan toista ihmistä. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Jokaisella on oikeus kertoa se ääneen tai piirtää se. Jokaisella on oikeus olla tulematta tapetuksi.
Charlie Hebdonin toimitukseen tehty terrori-isku oli isku sananvapautta, sivistystä ja ihmisyyttä vastaan. Kun kynänjälkeen vastataan konetuliasein, teolle on turha etsiä selitystä. Vain äärimmäinen raukkamaisuus ja häiriintyneisyys saa ihmisen hyökkäämään aseella sarjakuvia vastaan.
Isku tulee kääntymään tekijöitään vastaan. Miljoonien ihmisten solidaarisuuden osoitukset täyttävät jo sosiaalisen median. Eilisen jälkeen me puolustamme sananvapautta entistä ponnekkaammin, entistä suuremmalla joukolla.
#JeSuisCharlie

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Askel kauemmaksi syrjinnästä

Eduskunta äänestää tänään siitä, hyväksytäänkö kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista. Laki asettaisi Suomen kansalaiset yhdenvertaiseen asemaan riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Laki ei puuttuisi kirkolliseen vihkimiseen ja asiantuntijoiden mukaan parantaisi sateenkaariperheissä elävien lasten asemaa.

Kannatan lakialoitetta lämpimästi ja pidän sitä tärkeänä. Jokaisella aikuisella ihmisellä tulee olla oikeus päättää ketä rakastaa ja kenen kanssa jakaa elämänsä. Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota parisuhteelle juridinen tuki.

Julkinen keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista on käynyt kiihkeänä. Alkuun se vaikutti kiehtovalta tennisottelulta, jossa toinen, minulle läheisempi osapuoli, sivalsi tarkoilla, teknisesti taidokkailla lyönneillä palloa vastustajan kenttään ja toinen osapuoli palautti ne milloin krokettimailalla milloin pesäpallomailalla.

Viime päivinä en ole enää halunnut seurata keskustelua. Tunnen häpeää ja surua siitä, miten ala-arvoisin sanankääntein pilkataan ihmisiä heidän synnynnäisten ominaisuuksiensa, perheensä ja rakkautensa takia. Myös suvaitsevaisuuden puolustajilta olisi toisinaan odottanut hieman kunnioittavampaa suhtautumista ihmisiin, joiden ajattelua vielä kahlitsevat uskonnolliset ja historialliset perinteet.

Toivottavasti eduskunta tekee tänään Suomen kansan enemmistön mielipiteen mukaisen päätöksen ja äänestää tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta uuden avioliittolain koskemaan kaikkia kansalaisiaan. Pilkkaavat ja satuttavat sanat eivät unohdu tai katoa, mutta päätös siirtäisi homoseksuaaleja syrjivän lain historiaan. Sinne muiden tapakulttuuriin perustuvien muinaisjäänteiden joukkoon se sopii paremmin kuin 2000-luvun Eurooppalaiseen valtioon.

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Veroprosenteista vuodelle 2015: Ryhmäpuhe

Veroprosentit vuodelle 2015

Ryhmäpuhe Vihreät, Elina Sillanpää

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut viranhaltijat ja yleisö ja lehdistö

Vihreä valtuustoryhmä on sitoutunut talouden tasapainotustyöhön ja pitää  sekä tuloveroprosentin että kiinteistöveroprosentin korotuksia tässä taloustilanteessa välttämättöminä.

Valtiontalouden sopeuttamistoimien vuoksi Laukaan kunnan valtionosuuksien arvioidaan pienenevän ensi vuonna. Nämä isoilta tuntuvat veronkorotukset kattavat kuitenkin vain puolet siitä säästövelvoitteesta, jonka valtio meille asettaa. Toinen puoli menetetyistä valtionosuuksista sekä yleisen inflaation aiheuttama kustannustason nousu on leikattava kunnallisista palveluista.

Kun samalla kamppailemme kuntana olemassa olostamme mittavan alijäämän ja väestörakenteen sekä huoltosuhteen muutoksien vuoksi ja on vaikea nähdä verojen korotukselle vaihtoehtoja. Vaihtoehtona ei voi olla ainakaan velkamäärän kasvattaminen, sillä veronkorotusten ja nuukan taloudenpidon jälkeenkin kunnan velkamäärän ennustetaan kasvavan ensi vuonna 8,3 miljoonalla eurolla.

Velkamääräämme kasvattavat mittavat investoinnit koulurakennuksiin, terveysasemaan ja palveluasumiseen. Investoinnit ovat olleet täysin välttämättömiä ja olemme iloisia, että päättäjillä on ollut rohkeutta uudis- ja korjausrakentamiseen taloudellisesti vaikeina aikoina.

Lisävelkaantumiseen ei silti ole enää varaa, sillä korkotason nousu voi muuten kaataa koko kunnan talouden.

Tänään päätettävät veroprosentit ovat osa kunnanjohtajan talousarviopakettia. Talousarvioehdotus on heikkoon taloustilanteeseen nähden lähes hyväksyttävissä oleva ehdotus. On selvää, että kunnan taloustilanteen tervehdyttämiseksi tehtävät palveluiden leikkaukset ovat ikäviä ja johtavat kuntalaisten palvelutason laskuun. Leikkauksia ei kuitenkaan ole tarvinnut tehdä täysin välttämättömiin peruspalveluihin eikä suureen osaan ennaltaehkäisevää toimintaa, myös henkilöstön lomautuksilta on vältytty. Tärkeitä aiemmin täyttämättä jääneitä vakansseja mm. ikääntyvien kotihoitoon pystytään täyttämään ensi vuonna.

Olemme aiemmin kritisoineet ja leikanneet maanhankintaan käytettäviä varoja, kun muuttovoitto Laukaaseen on ollut kiivaimmillaan. Nykyisten asukkaiden palveluiden turvaamisessa on riittänyt tehtävää ja päiväkoti- ja koulurakennukset ovat pullistelleet. Viime vuosien näkymät kertovat, että Laukaan väkiluku kasvaa yhä, mutta muuttovoiton sijaan meistä on tullut muuttotappiokunta.

Laukaa tarvitsee uusia veronmaksajia ja uusia asukkaita, jotta kunnan palvelut voivat entisestään kehittyä. Me tarvitsemme uusia tontteja asuinrakentamiseen erityisesti Vihtavuoreen ja Leppävedelle, jossa on kova kysyntä. On hienoa, että kunta hankkinut maata kasvualueilta ja kaavoitus etenee myytäviksi tonteiksi asti lähitulevaisuudessa.

On myös hienoa, että yrityksillä on halukkuutta muuttaa tai perustaa uusia toimitiloja Laukaaseen. Tilannetta, jossa meillä ei ole tarjota kasvuyrityksille tontteja yritysten haluamilta alueilta, ei voida pitää hyvänä. Toki sellaisen yritystoiminnan, josta aiheutuu ympäristöön melua, hajua tai muuta haittaa on sijoituttava alueille, jolle toiminta soveltuu.

Me vihreät olemme tyytyväisiä siihen, että kunnassa on positiivinen kehittymisvire ja useita kunnan viihtyvyyttä ja imagoa kehittäviä hankkeita on työn alla. Olemme iloisia myös siitä, että on kyetty tekemään rakenteellisia muutoksia, joilla käyttötalouden menoja on saatu kuriin.

Taloudellisesti järkevien uudistusten ei aina tarvitse merkitä palvelutason laskua, se voi merkitä myös palvelun paranemista. Toivomme kunnan työntekijöiden jatkavan reippaalla uudistamislinjalla, jossa hankinta- ja kilpailutustoimintaa kehitetään, lupapalveluja siirretään verkkoon ja työntekoa tehostetaan mobiiliteknologian avulla.

Vihreät luottavat siihen, että avoin yhteistyö viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä kantaa Laukaan talouden kuivalle maalle ja kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Kategoriat: Tiedotteet | Jätä kommentti

TIEDOTE: Laukaan kunnanvaltuutettu Elina Sillanpää ehdolla kansanedustajaksi

Laukaalainen Elina Sillanpää haluaa Keski-Suomen ensimmäiseksi vihreäksi kansanedustajaksi. Sillanpää oli ehdolla myös edellisissä eduskuntavaaleissa, jolloin hän saavutti ensikertalaiseksi mukavan äänimäärän 745 ääntä. Nyt tavoitteena on äänimäärän kolminkertaistaminen ja kansanedustajan paikka.
Keski-Suomen vihreät nimesi 5.11 yleiskokouksessaan kuusi uutta kansanedustajaehdokasta, joiden joukossa on myös Sillanpää.

Keski-Suomen vakavin ongelma on kasvava työttömyys, joka kurjistaa paitsi perheiden arkea myös koko maakunnan elinvoimaisuutta. Uusien työpaikkojen luominen ja hyvän arjen turvaaminen on tulevien kansanedustajien tärkein tehtävä. Vain ihmiset, joiden oman elämän perusturvallisuus on kunnossa, jaksavat kantaa huolta toisista ja suojella luonnon monimuotoisuutta lapsillemme ja tuleville sukupolville.

Vihreän kansanedustajan saaminen Keski-Suomeen vaatii koko puolueelta parempaa tulosta kuin edellisissä vaaleissa, jolloin 1186 lisä-ääntä olisi tuonut maakunnalle oman vihreän edustajan. Nyt lähdetään tavoittelemaan sekä kansallista että alueellista vaalivoittoa ja kansanedustajien määrän kasvattamista.

Elina Sillanpää on 35-vuotias neljän lapsen äiti ja liikuntatieteiden tohtori Laukaasta. Hän työskentelee Suomen Akatemian rahoituksella tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Sillanpää tutkii biologiseen vanhenemiseen sekä liikuntaan ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Sillanpää on aktiivinen vaikuttaja paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa politiikassa. Tällä hetkellä hän toimii kunnanvaltuutettuna toista kautta ja on Laukaan kunnanhallituksen ja Keski-Suomen maakuntahallituksen varajäsen sekä Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen.

Lisätietoja:
Elina Sillanpaa
elina.sillanpaa@vihreat.fi

Kategoriat: Tiedotteet | Jätä kommentti

Lähiruoan käyttö lisääntyy Laukaassa

Valtuustossa käsiteltiin tänään vihreiden 4/2012 tekemää valtuustoaloitetta lähiruoan käytön lisäämiseksi kunnan ateriapalveluissa.

Pohjassa aloitteelle annettiin varsin nuiva vastaus, mutta valtuusto päätyi yksimielisesti vihreiden nelikohtaisen ponsiesityksen kannalle, johon SDP:n voimin lisättiin vielä yksi lisäkohta. Laukaan valtuustolla on vahva halu tukea lähiseudun tuotantoa, paikallista yrittäjyyttä ja tuoda kuntalaisilleen laadukkaampaa, tuoreempaa, puhtaampaa ja ilmastoystävällisempää ruokaa. Hienoa!

Valtuustopuheeni:

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi lähti vuosi sitten huhtikuussa viranhaltijavalmisteluun valtuuston laaja tuen saattamana. Ruokapalvelupäällikkö Ritva Mattilan johdolla on valmisteltu selvitys, jossa tulee esiin kattavasti kunnan ruokahankintojen nykytilanne ja lähiruoankäytön esteet kunnan hankintayhteistyössä. Nykytilanteen muuttaminen on kiinni valtuuston tahdosta. Uskon, että valtuustolta löytyy tahtoa tukea paikallista tuotantoa ja yrittäjyyttä.

Laukaan ruokapalveluissa tuotetaan joka päivä 3700 ateriaa. Tällä hetkellä nämä ateriat valmistetaan pääosin puolivalmisteista ja eineksistä. Kunnan keittiöissä ei ole omavalvonnan edellyttämiä tiloja, joissa voisi pestä multaisen perunan tai kuoria porkkanan.

On surullista, että laitoksien ikääntynyt väestö nauttii päivittäin ainoastaan einesruokaa. Myös yhä useampi uusavuttomien tai kiireisten vanhempien lapsi syö kotona samaa valmisruokaa mitä päiväkodissa ja koulussa. Meillä on kasvamassa sukupolvi, joka ei tiedä miltä tuore, puhdas ja laadukas ruoka maistuu. Meillä on myös mahdollisuus tehdä tälle asialle jotain.

Kaukaa, jopa ulkomailta hankitut elintarvikkeet ja raaka-aineet, ovat usein laadullisesti heikompia kuin tuoreet läheltä hankitut. Ulkomaisiin marjoihin, vihanneksiin, tyhjiöpakattuihin kalatuotteisiin ja juustoihin riittyy riski listeria-, kaliki- ja norovirusepidemioihin. Tuotteesta riippuen jopa 20-40% tuotteista on virusten saastuttamaa, mikä rajoittaa niiden käyttötapaa.

Arvoisat valtuutetut,

meillä on käsissämme aloite, jonka asiallinen käsittely edellyttää sektorirajat ylittävää kustannusvaikutusten arviointia.  Me voimme tukea paikallista tuotantoa, yrittäjyyttä ja työllisyyttä edellyttämällä ruokapalveluilta lähiruoankäytön lisäämistä. Tämä saattaa näkyä pienenä kustannusten nousuna ruokapalveluissa, mutta vastaavasti verotulojen kasvuna ja työpaikkojen ja elinvoimaisuuden lisääntymisenä.

Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy pohjaesityksen, mutta esittää päätökseen lisättäväksi seuraavan toivomusponnen:

  • seurataan lähiruoan käyttöä vuosittain valtuustotasolla
  • vaikutetaan hankintarenkaan kilpailutuskriteereihin aktiivisesti lähiruoan tukemiseksi esimerkiksi MTK:n vinkkilistan s. 10 mukaisesti:

”Otetaan huomioon vaatimukset mm. ruoan hintaan, turvallisuuteen, tuotantotapaan, jäljitettävyyteen ja alkuperään liittyen.

Varmistetaan, että ilmasto-, energia- ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon hankintapäätöksiä tehdessä”

  • edellytetään hankintarenkaalta vuoropuhelun käynnistämistä paikallisten tuottajien kanssa
  • uudisrakennusten suunnitteluvaiheessa harkitaan mahdollisuutta juuresten esikäsittelytilojen rakentamiseksi keittiötilojen yhteyteen

*Valtuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti ja lisäsi siihen vielä sosiaalidemokraattien ehdotuksen lähiruoan tukemiseksi erilaisten teemaviikkojen avulla

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Lausunto kuntarakennelaista – valtuustopuhe

Kunnanvaltuusto 4.3.2013, § 1 Laukaan kunnan lausunto kuntalakiluonnokseen

Ryhmäpuheenvuoro Elina Sillanpää (vihr.)

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa, vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat hyviä ja niiden toteutumisesta on kiinni suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville.

Lakiluonnoksessa on varsin tarkkaan säädelty siitä, millä perusteilla kunnilla on velvollisuus selvittää yhdistymisiä. Selvitystarve on, mikäli yksikin seuraavista kolmesta selvitysperusteesta täyttyy: 1) palveluiden edellyttämä väestöpohja 2) työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä 3) kunnan taloudellinen tilanne.  

Kantamme ehdotettuun selvitysalueeseen

Lähes kaikki Suomen kunnat joutuvat tekemään yhdistymisselvityksen ja myös Laukaa täyttää selvityskriteerit kirkkaasti. Me vihreät emme vastusta selvitysten tekemistä ehdotetulla yhdeksän kunnan selvitysalueella. Keski-Suomi taantuu tai menestyy yhdessä. Jos kuntien yhdistämisellä saavutetaan maakunnan kilpailukyvyn merkittävää paranemista tai pystytään laskemaan palveluiden tuotantokustannuksia roimasti, ovat kuntaliitokset perusteltuja. Toisaalta, jos selvitykset osoittavat, ettei Laukaa hyödy kuntaliitoksesta tai jopa kärsii siitä, niin siitä tapauksessa varmasti paras ratkaisu on jatkaa itsenäisenä kuntana tehden yhteistyötä muiden lähikuntien kanssa kuten tähänkin asti. Heikkenevien huoltosuhteiden kuntien liittämistä Laukaaseen me emme kannata, sillä se todennäköisesti vain heikentäisi kunnan taloutta ja kuntalaisten saamia palveluita. 

Seutuhallinto

Kuten Laukaan kunnan lausuntoehdotuksessakin on todettu, Laukaa tekee erittäin paljon yhteistyötä lähikuntien kesken. Erilaisia kuntayhteistyöhimmeleitä on varmasti kymmeniä eikä kuntalaisten tai edes luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuudet näissä yhteistyöelimissä ole kummoiset. Esimerkkinä vaikkapa seututerveyskeskus, jonka myötä vaikutusvalta perusterveydenhuoltoon kapeni yksien laukaalaishartioiden kokoiseksi. Vihreiden mielestäni erilaiset hallintohimmelit kannattaisi yhdistää seudulliseksi yhteenliittymäksi, johon valittaisiin vaaleilla päättäjät.

Kuntarakennelakiehdotuksessa onkin ehdotettu metropolialueelle yhdeksi vaihtoehdoksi seutuhallintomallia, jossa mm. yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät alueelliset kysymykset ratkaistaisiin seututasolla. Tällainen malli voisi palvella kuntauudistuksen tavoitteita mainiosti myös Keski-Suomessa. Vihreiden mielestä hallituksen olisi paikallaan tarjota liittymisselvitysten tekemisen vaihtoehtona tai lisänä seutuhallintomallin selvittämistä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus liittyy kiinteästi kuntauudistukseen. Seudullinen terveydenhuoltoratkaisu, jota useat poliittiset puolueet ovat jo esittäneet mahdollisena ratkaisuna, on vakavasti harkittava ehdotus.

Sote-uudistuksen tärkeimmät tavoitteet ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio, palvelutason paraneminen erityisesti perusterveydenhuollossa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä kustannustenhallinta. Väestömme ikääntyminen on nopeaa ja koko palvelujärjestelmä on suurten haasteiden edessä.

Mikäli kuntarakenneuudistusta ja sote-uudistusta ei pystytä toteuttamaan riittävään määrätietoisesti, uudistukset saattavat johtaa jopa nykyistä pirstaleisempaan järjestelmään, jossa erilaisten hallinnollisten himmeliratkaisujen määrä vain kasvaa ja valta lipuu entistä kauemmaksi kuntalaisten käsistä.

Sote-palveluiden integraatio on hoitoketjujen toimivuuden ja kilpavarustelun torjumisen kannalta välttämätöntä. Integroitujen sote-palveluiden minimiväestöpohjaksi on hallituksessa linjattu 50 000 – 100 000 asukkaan väestöpohja. Asiantuntijoiden ja kansainvälisten vertailutietojen perusteella tämä väestöpohja on liian pieni. Minimitasona erikoissairaanhoidon järjestämiseksi pidetään noin 200 000 asukasta. Tällaisella vastuualueilla tehtävät on rajattava suppeasti siten, että alueilla on koordinointi-, koulutus-, suunnittelu- ja yhteensovitustehtäviä. Itse palvelut toki tuotetaan paikallisesti lähipalveluina, mutta hallinnolliset rajat ja niistä johtuvat ongelmat mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä hävitetään.

Sote-palveluiden uudistamisessa pitää myös purkaa nykyinen monikanavainen rahoitusmalli, joka mahdollistaa osaoptimoinnin ja kustannusten vyöryttämisen toisten rahoittajien vastuulle. Yksikanavainen rahoitusmalli kannustaa tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen palvelutuotantoon ja turvaa lähipalvelut sekä kannustaa terveysongelmien ennaltaehkäisyyn kustannustehokkaana ratkaisuna.

Lähidemokratia

Erityisen tärkeänä vihreät pitävät sitä, että selvityksissä edellytetään arviota asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta. Jos kuntarakenneuudistus johtaa kuntakokojen tuntuvaan kasvuun, lähidemokratiasta on kannettava erityistä huolta. Päätäntävallan ja myös budjettivallan paikallisiin asioihin on säilyttävä lähellä kuntalaisia.

Kategoriat: Blogi | Jätä kommentti

Talousarvio vuodelle 2013

10.12.2012 Kunnanvaltuuston kokous

4§ Vuoden 2013 Talousarvion ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelman hyväksyminen

Ryhmäpuheenvuoro (vihr.) Elina Sillanpää

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Sosiaali- ja terveyslautakunta oli jälleen kerran mahdottoman tehtävän edessä yrittäessään sopeuttaa talousarviota annettuun raamiin.

Ongelman syynä ovat pääasiassa erikoissairaanhoidon menojen kasvu, lisääntynyt lapsiperheiden ja sen myötä päivähoitopaikkojen tarve sekä ikääntyvän väestön määrän ja palvelutarpeen kasvu.

Lautakunta on ensimmäisessä ja toisessa talousarviokäsittelyssään yksimielisesti esittänyt omaishoidontuen alimman maksuluokan palauttamista talousarvioon. Virkamiestyönä tämä esitys on molemmilla kerroilla karsittu. Nyt kunnanhallitus esittää maksuluokan palauttamista, mutta ei anna siihen määrärahaa. Jos omaishoidontuki olisi mahdollista kattaa lautakunnan talousarvion sisältä, olisi se tehty jo ensimmäisessä käsittelyssä.

Jostain syystä minä sekä osa muista lautakunnan jäsenistä oli siinä uskossa, että sosiaalihuollon mukaiset kuljetuspalvelut, 42 000€ lisättiin talousarvioon virkamieskäsittelyssä. Harmikseni huomasin, että tuo summa ei kuitenkaan ole mukana pohjaesityksessä.

Sosiaalihuollon mukaiset kuljetuspalvelut mahdollistavat normaaliin elämään kuuluvat asiointimatkat niille iäkkäille, joiden oma tulotaso ei liikkumista mahdollista. Tulorajat ovat erittäin tiukat ja tälle palvelulle on suuri tarve, varsinkin kun olemme kiristäneet hiljattain vammaislain mukaisten kuljetuspalveluiden kriteerejä ja tämän vuoden aikana käsitelleet kymmeniä valituksia niihin liittyen. Iäkkään väestön kotona asumisen tukemisen piti olla meidän kaikkien yhteinen tavoite?

Sosiaali- ja terveyslautakunnan numeroiden takana on ihmisiä. Siellä on perheitä, jotka eivät pysty takaamaan lapsilleen tavallista arkea, kymmenvuotiaita, jotka ovat viikonloppuöisin humalassa pakkasessa, kolmetoistavuotiaita, jotka purkavat pahaa oloaan viiltelemällä itseään, nuoria, jotka käyttävät mitä tahansa ainetta turruttaakseen tuskansa ja vanhempia, jotka pahoinpitelevät lapsiaan. Siellä on myös uupuneita omaishoitajia, vammaisia, palvelutaloon jonottavia iäkkäitä ja mökeissään arkea eläviä vanhuksia, jotka odottavat kotipalvelukäyntiä, pitkäaikaissairaita ja kuolevia ihmisiä.

Suurinta osaa sosiaali- ja terveyslautakunnan palveluista määrittävät lakisääteiset normit ja lait, jotka takaavat joka tapauksessa palvelut viimeisessä hädässä. Lautakunnan, viranhaltijoiden ja työtekijöiden yhteistyöllä on yritetty tuottaa palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviossa onkin pyritty hillitsemään kustannuksia panostamalla ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, joka ovat käytännössä ainoita keinoja kustannuksien hillitsemiseen. Tilastot vahvistavat, että palveluiden tuottaminen sote- puolella on onnistunut erittäin hyvin. Huolimatta haastavasta ikärakenteesta, Laukaa tuottaa sote-palvelunsa huomattavasti halvemmalla kuin kunnat keskimäärin. Viime vuosien ongelmana on kuitenkin ollut jatkuva alibudjetointi ja pahenevat ongelmat lastensuojelussa ja vanhustenhuollon resurssivaje.

Toteutuessa kunnanhallituksen pohjaesitys tekisi alibudjetoinnin ennätyksen. Lautakunnan sisältä ei ole mahdollista löytää 300 000 euroa omaishoidon tukeen. Saadakseen kasaan edes 100 000€, pitäisi vähentää kolme palveluasumispaikkaa ja tehdä muita pienempiä säästöjä. Tarve näille paikoille on huutavan kipeä ja jossakin nämä hoitoa tarvitsevat ihmiset joutuvat paikkaansa odottamaan.

Pidän kunnanhallituksen esittämää 300 000€ leikkausta soten talousarvioon jopa huonompana vaihtoehtona kuin omaishoidontuen alimman maksuluokan poistoa. 

Arvoisat valtuutetut

Tänään punnitaan jälleen arvomme. Hyväksymmekö esitetyt kohtuuttomat leikkaukset: kuljetuspalveluiden lopettamisen ihmisiltä, joilla ei ole varaa liikkua omalla kustannuksella ja jotka näin ollen joutuvat viettämään elämänsä viimeiset vuodet neljän seinän sisällä, omaishoitajien tuen leikkaamisen, sijaisten puuttumisen vanhuspalveluista, iäkkäiden makuuttamisen terveyskeskuksen vuodeosastolla, koska palveluasumispaikkaa ei ole saatavilla ja monet muut heikennykset ikääntyvän väestön asemaan?

Kysymys on tahdosta, ihmisarvosta ja välittämisestä. Asiantuntijalautakunta on yksimielisesti osoittanut kahdessa kokouksessa lisämäärärahoja vanhuspalveluihin. Välttämättömien palveluiden rahoitusta ei ole mahdollista kattaa lautakunnan talousarvion sisältä. Edellisessä kokouksessa valtuusto päätti korottaa sekä tuloveroa että kiinteistöveroa ja ainakin osa valtuutetuista äänesti korotusten puolesta juuri siksi, että nämä säästöt voitaisiin välttää.

Hyvät valtuutetut

Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon tulisi lisätä vähintään 200 000€, jolla estetään leikatun talousarvion lisäleikkaukset, mahdollistetaan sosiaalihuollon mukaiset kuljetuspalvelut ja osa omaishoidontuen alimmasta maksuluokasta.

Investointivauhtia on kauhistelu monella suulla jo ennen tätä puheenvuoroa. Joten esitän myös kunnanhallituksen puheenjohtajan kaipaamia viisaita sanoja. Säästöjä siis. Maanostoon varattuja määrärahoja voitaisiin vähentää ensi vuodelta 200 000€.

Perustelemme jälkimmäistä sillä, että kunnan talous ei pysy mukana kunnan kasvuvauhdissa, paineet päivähoitoon ja kouluihin ovat mittavat ja sen vuoksi investointitahti on liian kova. Ensi sijassa meidän on varmistettava nykyisille asukkaille kohtuulliset kunnan palvelut ja terveet tilat ja vasta sen jälkeen on uusien asukkaiden vuoro.

(päivitän loppukiitokset ja tekemäni esitykset myöhemmin, ne ovat vain paperilla)

Kategoriat: Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Onnea uudelle kunnanjohtajalle

Laukaan valtuusto on sanansa sanonut ja uusi kunnanjohtaja, Jaakko Kiiskilä, aloittaa työnsä alkuvuodesta. Valtuuston päätös syntyi äänestyksen jälkeen selvin luvuin 33-10. Päätös antaa tulevalle kunnanjohtajalle hyvät edellytykset toimia haastavassa tehtävässään.

Itse päätöksentekoprosessi koetteli hyvän hallintotavan ja usean kunnallista päätöksentekoa säätelevän lain rajoja. Uskon ja toivon, että tällä ei ollut vaikutusta itse päätökseen. Jätimme kuitenkin eriävän mielipiteen päätöksentekoprosessista. Itse kunnanjohtajavaaliin meillä ei ole huomauttamista. Demokratiaan kuuluu myös tappion tunnustaminen ja hyväksyminen sekä toiminnan jatkaminen enemmistöpäätöstä kunnioittaen.

Toivottavasti uusi kunnanjohtajamme jatkaa jo aloittamaansa uudistustyötä Laukaassa ja pitää jatkossa huolta päätöksenteon avoimuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta. Olen luottavainen, että näin tapahtuukin.

Onnea ja menestystä ”hyvälle tyypille”! Rohkeutta, avoimuutta ja työniloa. Yhteistyö jatkukoon molemmin puolisen luottamuksen ja hyvän keskusteluyhteyden vallitessa.

Kategoriat: Blogi | 1 kommentti